Alustus kehityspäiville – Mielekäs työ osaksi toimistoarkea

“Lievää tai vakavaa työuupumusta potee Suomessa jo joka neljäs…” – YLE

“Melkein kaksi kolmesta palkansaajasta (63 %) kokee liiallista kuormitusta elämässään.”- Työministeriö

“Liian suuri ja liian vähäinen kuormitus merkitsee yleensä vähäistä työnteon mielekkyyttä . Liian suuri kuormitus on yleinen ongelma, mutta liian vähäinen kuormitus on ongelma kahdelle työssäkäyvälle ihmiselle sadasta.” – TEM

Sopiva stressi kannustaa eteenpäin. Jatkuva stressi aiheuttaa ongelmia kaikille ja voi johtaa työuupumukseen. Pitkäaikaisesta stressistä ja uupumuksesta kärsivät työntekijä, työntekijän läheiset ja työnantaja.

Työn mielekkyys on todettu suomalaisten työpaikkojen erityishaasteeksi. Mielekkyyttä kyetään nostamaan mahdollistamalla työolosuhteet, jossa työntekijät saavat kokea sopivia haasteita työskennellessään itsenäisesti omia vahvuuksiaan käyttäen kohti selkeitä tavoitteita.

Työhyvinvoinninkehittämiskonsulttien puheet jäävät usein työntekijän kannalta viihdyttäviksi esityksiksi joissa viljellään hattarajargonia. Esitysten ainoa konkreettinen hyöty on se hupi joka irtoaa arvioitaessa kulloisenkin konsultin esiintymistaitoja. Lähestyn itse työn mielekkyyden ja merkityksen parantamista työntekijän näkökulmasta. Kuinka hattarajargon taipuu todelliseksi työhyvinvoinniksi ja osaksi toimistoarkea.

Innostava työni ja kaksi pientä lasta saivat minut kehittämään omia työtapojani haastavissa asiantuntijatehtävissä. Kahden vuoden itseopiskelun ja käytännön kokeilun tuloksena voin todeta jaksavani paremmin, voivani keskittyä paremmin ja, että työni laatu on parantunut ja minulla on energiaa elämään työn ulkopuolellakin.

Tulen mielelläni pitämään kokemuksistani ja käytännön neuvoistani esityksen. Ota yhteyttä.

Onnellisuus koostuu teoista, aikaa säästämättä

Tylsistyminen on tunne siitä, että kaikki on ajan tuhlausta, mielentyyneys taas siitä, että mikään ei ole.  – Thomas Szasz

Ihmisten avuttomuuden lisäämisellä tai taitojen poistolla (deskilling) tarkoitetaan kehityskaarta, jossa käsityö- tai muut ammattitaitoa vaativat tehtävät on korvattu mekaanisella, yksitoikkoisella ja ohjatulla toiminnalla.

Työpaikoilla tämä on johtanut työn merkityksen heikkenemiseen, kun ihmiset on muutettu taitavista ammatti-ihmisistä koneiston rattaiksi ilman selvää kuvaa työn merkityksestä suuremmalle kokonaisuudelle. Ammattitaitojen heikentymisen lisäksi olemme unohtaneet monet elämään sisältöä tuovat taitomme ja askareemme. Yritämme nyt korvata tuota kadonnutta elämänsisältöä shoppaamalla pikamielihyvää.

Emme määrittele itseämme enää sillä mitä osaamme tai mitä nautimme tehdä, vaan sillä mitä muiden tekemää voimme ostaa korvaamaan toimettomuutemme. Perustelemme muiden tekemisen ostamista, olivat ne sitten palveluita tai tavaroita, ajan säästämisellä. Kaikki, joka ei tuota maksimaalista mielihyvää tai lisää omaisuuden määrää, koetaan ajan tuhlaukseksi.

Aikaa ei voi säästää. Elämä on tässä ja nyt.

Ajankäytön tehostaminen poistamalla kaikki onnellisuutta luovat aktiviteetit elämästämme, on muuttanut meidät avuttomiksi ja elämään merkitystä kaipaaviksi kuluttajiksi.

Emme koe ajankäytöllisesti järkeväksi opetella uusia taitoja, sillä ammattilaiset voivat tarjota näitä taitoja meille huokein hinnoin. Päädymme viettämään elämämme keräämällä rahaa maksaaksemme muille heidän toiminnastaan yrittäen näin epätoivoisesti ostaa lisää aikaa, jotta ehtisimme itsekin joskus elää.

Elämä on aikaa, ja hyvä elämä koostuu itselle merkityksellisestä tekemisestä muiden ihmisten kanssa. Yrittäessämme epätoivoisesti välttää kaikkea tekemistä säästääksemme aikaa, tehostamme elämästämme kaiken sisällön.

Vehmas Assemblyn toiminnan tavoitteena on opetella onnellisen elämän taitoja yhdessä muiden kanssa. Olemme opiskelleet kuinka onnellista elämää voi rakentaa, ja ehtineet kokoontua jo kahdesti opettelemaan tekemistä, elämän taitoja, jotka parantavat arjen hyvinvointiamme.

Vehmas Assembly hautoo ja valmistelee parhaillaan useaa pikakurssia ja muuta kokoontumista, joiden tavoitteena on palauttaa hyvinvointia tuova taituruus elämäämme. Hyvän elämän artesaanit käyttävät elämäänsä, aikaansa, säästelemättä henkilökohtaista hyvinvointia kasvattaviin askareisiin.

Miksi tulevaisuuden suunnittelu on niin vaikeaa

“Pidän tulevaisuuden haaveista enemmän kuin menneen historiasta.” – Thomas Jefferson

Joululomasta on kulunut vain viikko tai kaksi ja monet kauhistelevat jo kiirettä. Lomia ennen tuli tammikuulle  sovittua mielenkiintoisia ja tärkeitä tapaamisia ja tehtäviä. Nyt stressaa kun aika tuntuu loppuvan kesken kaikkien sovittujen tehtävien kanssa. Kuinka tässä taas näin kävi?

Kokemamme kiire johtuu siitä, että emme osaa riittävän tarkasti ennustaa miltä tulevat tapahtumat tuntuvat. Joulukuussa, kuukausi ennen tehtävän ajankohtaa, otamme tehtävän ilolla vastaan. Se on mielestämme tärkeä ja mielenkiintoinen ja saamme samalla auttaa työkaveria. Tammikuun koittaessa joudumme kuitenkin perumaan tehtävän, koska emme ehdi tehdä sitä muiden kiireiden vuoksi.

Kirjassaan Stumbling on Happiness Daniel Gilbert vertaa tulevien tapahtumien ennustamista välimatkaan. Kaukana ajassa olevat asiat vaikuttavat yksinkertaisemmilta kuin lähellä olevat, kuten kaukana sijaitsevat kohteet näyttävät pieniltä ja tasapintaisilta verrattuna lähellä oleviin kohteisiin.

Horisontissa oleva hevonen on pieni ja tasavärinen, mutta lähemmäksi laukattuaan näemme sen suurena ja pilkukkaana. Aikahorisontissa kaukana olevia tapahtumia kuvaillessamme kerromme tapahtuman syyn: esityksen pitäminen seminaarissa on tärkeää, koska haluan ihmisten tietävän esityksen hienosta aiheesta.

Tehtävän koittaessa ihmettelemme mitä ajattelimme sopiessamme tapahtumaa, sillä tapahtuman syyn sijaan mietimme kuinka sen teemme: vartin mittaisen  esityksen vuoksi minun tulee käyttää päivä sen valmisteluun ja useita tunteja seminaaritilaisuuteen matkustamiseen.

Sen lisäksi, että emme osaa ajatella etukäteen sitä kuinka tulemme asiat tekemään, täytämme tulevaisuuden aukkokohdat usein normaaliarkea mukavammilla asioilla. Ennen joululomia oletamme, että olemme tammikuussa levänneitä ja täynnä energiaa, mutta jätämme kuvittelematta sähköpostitulvan, flunssan ja myöhästelevät junat.

Uuden työvuoden alkaessa on hyvä palauttaa Kymmenen vinkkiä työajanhallintaan ja kiireettömään onneen taas osaksi työpäivää.

Seuraava sivu »