Miksi tulevaisuuden suunnittelu on niin vaikeaa
Sampsa kirjoitti, 17/01/2010
Seuraa Twitterissä
Kuva cc Feuillu
“Pidän tulevaisuuden haaveista enemmän kuin menneen historiasta.” – Thomas Jefferson
Joululomasta on kulunut vain viikko tai kaksi ja monet kauhistelevat jo kiirettä. Lomia ennen tuli tammikuulle sovittua mielenkiintoisia ja tärkeitä tapaamisia ja tehtäviä. Nyt stressaa kun aika tuntuu loppuvan kesken kaikkien sovittujen tehtävien kanssa. Kuinka tässä taas näin kävi?
Kokemamme kiire johtuu siitä, että emme osaa riittävän tarkasti ennustaa miltä tulevat tapahtumat tuntuvat. Joulukuussa, kuukausi ennen tehtävän ajankohtaa, otamme tehtävän ilolla vastaan. Se on mielestämme tärkeä ja mielenkiintoinen ja saamme samalla auttaa työkaveria. Tammikuun koittaessa joudumme kuitenkin perumaan tehtävän, koska emme ehdi tehdä sitä muiden kiireiden vuoksi.
Kirjassaan Stumbling on Happiness Daniel Gilbert vertaa tulevien tapahtumien ennustamista välimatkaan. Kaukana ajassa olevat asiat vaikuttavat yksinkertaisemmilta kuin lähellä olevat, kuten kaukana sijaitsevat kohteet näyttävät pieniltä ja tasapintaisilta verrattuna lähellä oleviin kohteisiin.
Horisontissa oleva hevonen on pieni ja tasavärinen, mutta lähemmäksi laukattuaan näemme sen suurena ja pilkukkaana. Aikahorisontissa kaukana olevia tapahtumia kuvaillessamme kerromme tapahtuman syyn: esityksen pitäminen seminaarissa on tärkeää, koska haluan ihmisten tietävän esityksen hienosta aiheesta.
Tehtävän koittaessa ihmettelemme mitä ajattelimme sopiessamme tapahtumaa, sillä tapahtuman syyn sijaan mietimme kuinka sen teemme: vartin mittaisen esityksen vuoksi minun tulee käyttää päivä sen valmisteluun ja useita tunteja seminaaritilaisuuteen matkustamiseen.
Sen lisäksi, että emme osaa ajatella etukäteen sitä kuinka tulemme asiat tekemään, täytämme tulevaisuuden aukkokohdat usein normaaliarkea mukavammilla asioilla. Ennen joululomia oletamme, että olemme tammikuussa levänneitä ja täynnä energiaa, mutta jätämme kuvittelematta sähköpostitulvan, flunssan ja myöhästelevät junat.
Uuden työvuoden alkaessa on hyvä palauttaa Kymmenen vinkkiä työajanhallintaan ja kiireettömään onneen taas osaksi työpäivää.
Lataa ja lue ilmainen ekirja Työn hyväksikäyttö – onnellisuuden tavoittelijan opas työelämään
Sampsa kirjoitti, 04/12/2009
Seuraa Twitterissä
Kuva cc stickerHelsinki
Vehmas Assemblyn ensimmäinen ekirja: Työn hyväksikäyttö – onnellisuuden tavoittelijan opas työelämään on vapaa ladattavaksi ja eteenpäin jaettavaksi.
Kirja käsittelee sitä kuinka irrottautua arjen kiireestä ja oravanpyörästä. Sitä kuinka käytät työtä hyväksesi elääksesi onnellisempaa elämää, ja kuinka selkeytät elämääsi keskittymällä sinulle oleellisiin asioihin.
Työntehostaminen ja yleinen epävarmuus heikentävät suomalaisten hyvinvointia sen sijaan, että työ tekisi meistä onnellisempia. Ehkä tästä johtuen, erityisesti työtä käsittelevät blogikirjoitukset ovat syksyn aikana kiinnostaneet lukijoita. Lukijoiden kannustamana kirjoitin nyt julkaistavan ekirjan.
Kirjan pääneuvon voi tiivistää lauseeseen: Käytä aikasi arvojesi mukaan yhdessä sinulle tärkeiden ihmisten kanssa, töissä ja kotona.
Kerron kirjassa kuinka voit nitistää pelon ja mahdollistaa onnen opettelemalla uuden suhtautumisen työhön, tavaraan ja elämään. Kirja auttaa sinua näkemään elämäsi vapaana aikana ja työaikasi omana aikanasi. Voit kehittää duunistasi onnea tuottavan työn ja sitten yhä kasvattaa hyvinvointiasi lisäämällä vapaa-aikaasi.
Julkaisen kirjan Creative Commons lisenssillä ilmaiseen jakeluun, jotta mahdollisimman moni saisi mahdollisuuden tutustua ajatuksiin ja vinkkeihin. Olen iloinen jos levität kirjan blogissasi, Facebookissa tai muilla välineillä eteenpäin ihmisten luettavaksi. Uskon, että kirja tarjoaa tuoreita ajatuksia nykykiireeseen väsyneille suomalaisille.
Lataa kirja ilmaiseksi täältä Työn hyväksikäyttö – onnellisuuden tavoittelijan opas työelämään
Otan kommentit avosylin vastaan. Haluan oppia aiheesta lisää ja olen varma, että sinulla on minulle opetettavaa.
Joutilaisuus on vapaa-aikaa
Sampsa kirjoitti, 27/11/2009
Seuraa Twitterissä
Kuva cc Swamibu
Pidä varasi jos huomaat menettäväsi vapaa-aikaa, sillä saatat menettää samalla sielusi. – Logan P. Smith
Suomessakin on alettu pohtia joutilaisuuden ja hidastamisen etuja. Kasvava joukko suomalaisia kokee tarvetta hidastaa oravanpyörän vauhtia.
“Hidastaminen ei tarkoita kaiken tekemistä etanan vauhdilla, vaan työskentelyä, leikkimistä ja parempaa elämää tekemällä asiat sopivalla vauhdilla.” – Slow Planet
Slow-liike, elämän tarkoituksellinen hidastaminen ja joutilaisuus houkuttelevat monia. Joutilaisuus särähtää korvaan kuitenkin perisyntinä, kaiken pahan alkuna.
Ristiriita näkemysten välillä johtuu tavasta ymmärtää termi. Minä, ja uskon, että monet muutkin joutilaisuudesta puhuvat, tarkoittavat joutilaisuudella sitä mitä Josef Pieper kutsuu nimellä vapaa-aika, leisure.
Kirjassaan Leisure – The Basis of Culture Pieper kuvaa vapaa-aikaa työyhteiskunnan vastakohdaksi, mielentilaksi jossa ihminen on sinut itsensä kanssa ja antaa asioiden löytää oma tilansa ja paikkansa. Ihminen on rauhallinen ja elää puuttumatta asioihin. Mieli on vapaa-ajalla vapaa kuten juuri ennen nukahtamista.
Vapaa-aika ei ole tarkoitushakuista. Vapaa-aika ei ole tauko työstä jotta jaksaisi taas tehdä töitä. Vapaa-ajan mielentilassa ihminen kokee yhtä maailman kanssa. Piperin mukaan ihminen muuttuu tällöin sieluksi tai hengeksi, osaksi kaikkeutta. Vapaa-aika avaa vapauden portit ollen välitila työn ja työttömyyden välillä.
Downshifting, eli kohtuullistaminen, nähdään Sitran mukaan tapana lisätä vapaa-aikaa ja joutilaisuutta.
“Downshifting viittaa yksittäisten yksilöiden tai ihmisryhmien toimintamalliin, jossa yksilöt pyrkivät karkaamaan liian raskaaksi ja verottavaksi kokemastaan työelämän oravanpyörästä.”
Itse ymmärrän downshiftauksen paremminkin kulutuksen vähentämisenä. Kulutus kohtuullistetaan kestävämmälle tasolle. Kulutuksen vähentyessä ei rahalle ole enää yhtä suurta tarvetta ja vapaa-aikaa voidaan lisätä.
Oli niin tai näin, kohtuullistaminen tai hidastaminen on nykysuomessa vaikeaa. Hidastaminen muuttuu helposti itseasiaksi ja tarkoitushakuiseksi. Hidastetaan jotta… Ja lopulta ei kuitenkaan tiedetä miksi, mitä ja kuinka paljon tulisi hidastaa.
Oma elämäni on hidastunut koska olen pyrkinyt nostamaan omaa hyvinvointiani. Olen keskittynyt minulle tärkeisiin asioihin ja karsinut ylimääräisen hälinän. Minulla on nyt mahdollisuus tehdä rauhassa minulle mieluisia asioita.
Joutilaisuus, hitaus ja kohtuullistaminen ovat minulle seurauksia hyvinvoinnin nostamisesta, eivät välineitä tai päämääriä itsessään. Mikä parasta elämän rauhoittuminen ja lisääntynyt vapaa-aika, siis aika ilman tarkoitusta, ovat omiaan yhä nostamaan hyvinvointia.
Lue lisää työn ja kulutuksen roolista onnellisessa elämässä ebookista: Työn Hyväksikäyttö – Onnellisuuden tavoittelijan opas työelämään
Vehmas Assembly julkaisee ja jakaa kirjan luettavaksesi ensi viikolla!
Muualla hidastamisesta kirjoitettua:
