Tyytyväisyydestä

“Haluille ei ole loppua. Tämän takia tyytyväisyys yksin on paras tie onneen. Hanki siis tyytyväisyyttä.” – Swami Sivananda

Elämä on miellyttävää kun tietää mikä on tarpeeksi ja uskaltaa tyytyä siihen. Tällöin voi olla tyytyväinen elämäänsä. Tyytyväinen ihminen voi hyvin. Hyvinvoiva ihminen voi kokea onnea.

Alkuvuodesta olen ollut tyytyväinen työn ja muun tekemisen määrään. Mielenkiintoista tekemistä on ollut enemmän kuin on ollut tarpeellista tehdä. Vähentääkseni kiireisen rupeaman aiheuttamaa stressiä, olen opetellut tyytymään tarpeelliseen ja luopumaan asioista. Voin hyvin kun en stressaa.

Olen opetellut tyytymään siihen, että en kirjoita joka viikko blogipostausta. Olen opetellut myös tyytymään rauhallisempaan tavoitteiden saavutteluun. Annoin tammikuun tavoitteiden opettelulle kuukauden jatkoajan luopumalla muutamasta tämän vuoden tavoitteesta. Ehtiihän sitä ensi vuonnakin.

Luopuminen antaa paljon. Olen tyytyväinen päätökseen hidastaa vauhtia, sillä saan nyt tarpeeksi unta ja entistä rauhallisempia iltoja kirjojen parissa. Nämä elämää rauhoittavat tavat ovat osaltaan vaikuttaneet myös blogin päivitystahtiin. Kun vielä viime vuonna kirjoitin puolen yön aikoihin postauksia, niin olen nykyään tuohon aikaan jo syvässä unessa.

Nukkuminen ja lukeminen ovat tuoneet työntäyteiseen alkuvuoteen hitaita hetkiä. Voin paremmin tyytyessäni tarpeelliseen.

Lisää tyytyväisyydestä: Estääkö onnellisuuden tavoittelu onnellisuuden? Näin vältät riskit

Miksi tulevaisuuden suunnittelu on niin vaikeaa

“Pidän tulevaisuuden haaveista enemmän kuin menneen historiasta.” – Thomas Jefferson

Joululomasta on kulunut vain viikko tai kaksi ja monet kauhistelevat jo kiirettä. Lomia ennen tuli tammikuulle  sovittua mielenkiintoisia ja tärkeitä tapaamisia ja tehtäviä. Nyt stressaa kun aika tuntuu loppuvan kesken kaikkien sovittujen tehtävien kanssa. Kuinka tässä taas näin kävi?

Kokemamme kiire johtuu siitä, että emme osaa riittävän tarkasti ennustaa miltä tulevat tapahtumat tuntuvat. Joulukuussa, kuukausi ennen tehtävän ajankohtaa, otamme tehtävän ilolla vastaan. Se on mielestämme tärkeä ja mielenkiintoinen ja saamme samalla auttaa työkaveria. Tammikuun koittaessa joudumme kuitenkin perumaan tehtävän, koska emme ehdi tehdä sitä muiden kiireiden vuoksi.

Kirjassaan Stumbling on Happiness Daniel Gilbert vertaa tulevien tapahtumien ennustamista välimatkaan. Kaukana ajassa olevat asiat vaikuttavat yksinkertaisemmilta kuin lähellä olevat, kuten kaukana sijaitsevat kohteet näyttävät pieniltä ja tasapintaisilta verrattuna lähellä oleviin kohteisiin.

Horisontissa oleva hevonen on pieni ja tasavärinen, mutta lähemmäksi laukattuaan näemme sen suurena ja pilkukkaana. Aikahorisontissa kaukana olevia tapahtumia kuvaillessamme kerromme tapahtuman syyn: esityksen pitäminen seminaarissa on tärkeää, koska haluan ihmisten tietävän esityksen hienosta aiheesta.

Tehtävän koittaessa ihmettelemme mitä ajattelimme sopiessamme tapahtumaa, sillä tapahtuman syyn sijaan mietimme kuinka sen teemme: vartin mittaisen  esityksen vuoksi minun tulee käyttää päivä sen valmisteluun ja useita tunteja seminaaritilaisuuteen matkustamiseen.

Sen lisäksi, että emme osaa ajatella etukäteen sitä kuinka tulemme asiat tekemään, täytämme tulevaisuuden aukkokohdat usein normaaliarkea mukavammilla asioilla. Ennen joululomia oletamme, että olemme tammikuussa levänneitä ja täynnä energiaa, mutta jätämme kuvittelematta sähköpostitulvan, flunssan ja myöhästelevät junat.

Uuden työvuoden alkaessa on hyvä palauttaa Kymmenen vinkkiä työajanhallintaan ja kiireettömään onneen taas osaksi työpäivää.

Pysäytä kiire ja menesty – suunnittele hyvä elämä

“Kuoleman lähestyessä eräät menestyksen merkit vaikuttavat melko järjettömiltä.” – Donald A. Miller

Menestys tarkoittaa liian usein sitä, että omistaa enemmän ja kalliimpia tavaroita kuin muut, tai sitä, että omaa enemmän valtaa tai julkisuutta kuin muut. Tällainen menestyminen ei takaa onnellisuutta, vaan päinvastoin johtaa helposti uuvuttavaan oravanpyörään.

Kertooko kiire menestyksestä?

Yhteiskunta, joka perustuu kulutukseen ja taloudelliseen meritokratiaan, palkitsee rahan perässä juoksemisen. Ihmiset juoksevat rahan perässä, koska uskovat rahan tuovan onnellisuutta, ja koska eivät halua vaikuttaa luusereilta. Yhteiskunnalle tämä sopii, koska varakkailla on tapana kuluttaa enemmän kuin varattomilla. Meritokraattinen yhteiskuntajärjestelmä perustuu ajatukseen, jonka mukaan taitavat ja viisaat rikastuvat ja saavuttavat korkean statuksen. Menestys on itseansaittua.

Kärjistäen köyhät ja tavalliset ihmiset ovat meritokratian mukaan tyhmiä, laiskoja tai molempia, eivätkä täten ansaitse menestystä. Meritokraattisessa yhteiskunnassa työttömiä pidetään luusereina ja köyhyyttä omana syynä. Kukaan ei halua olla luuseri. Luuserin leiman välttääkseen täytyy juosta rahan ja maineen perässä.

Meritokratia syrjäytti aiemmat ajatukset, joiden mukaan elämä ei riipu vain omista taidoista, vaan myös onnella, sattumilla ja jumalilla oli näppinsä pelissä. Larry King on todennut terävästi, että “ne jotka ovat menestyneet mutta eivät mainitse onnea huijaavat itseään”.

Yhteiskunta kannustaa hedonistiseen oravanpyörään, eli elämäntilanteeseen, jossa ihmiset tavoittelevat onnellisuutta omaisuutta kartuttamalla, kulutuksella ja yhtiöhierarkiassa kapuamalla. Hedonistisessa oravanpyörässä oleva ei ole koskaan tyytyväinen siihen mitä hänellä on.

Mikäli haluat menestyä yhteiskunnan menestysasteikolla, asiasi eivät ole koskaan hyvin, sillä ne voisivat olla aina vielä hiukan paremmin. Et ole koskaan onnellinen. Adaptaatioperiatteen mukaisesti totumme muuttuneisiin olosuhteisiin nopeasti. Uuden auton omistaminen ei tuotakaan odotettua onnellisuutta. Täytyy tehdä yhä pidempää työpäivää, ja ottaa yhä suurempia lainoja, jotta saisi vielä hienomman auton.

Suunnittele ja toteuta oma kiireetön menestyksesi

Minulle menestystä on se, että voi vanhuksena todeta eläneensä hyvän ja onnellisen elämän. Kirjoitin Työn hyväksikäyttö kirjassa menestyksestä seuraavaa:

“Menestystä ei voi mitata rahalla ja vanhanaikaisen kulutusyhteiskunnan statuksella.[...] Menestys on omien arvojensa tuntemista, niihin tyytymistä ja niiden mukaan elämistä. Arvojen mukaisten elämäntavoitteiden tavoittelu on tärkeä osa menestyksellistä onnellista elämää.” – Työn hyväksikäyttö

Joululoman aikana kerroin, kuinka teet konkreettisia suunnitelmia onnellisemman arjen toteutumiseksi. Listasimme meille kaikkein tärkeimmät asiat elämässä, elämäntavoitteemme, ja suunnittelimme kuinka voimme elää näiden arvojen mukaisesti.

Askeleet kohti hyvää onnellista elämää:

1. Uudenvuoden mahdollisuus
2. Listaa elämäntavoitteesi
3. Millainen elämäsi on viiden vuoden päästä?
4. Hyvä elämä on päivittäisiä tekoja

Vehmas Assemblyn sloganin mukaisesti “Hyvä elämä koostuu teoista”. Tavoitteiden eteen työskentely tuottaa enemmän onnea kuin niiden saavuttaminen. Voimme tavoitteiden avulla huijata mielemme toimimaan kuten haluamme. Meille rakkaat asiat, joista nautimme eivät unohdu arjen pyörteissä, koska olemme ottaneet ne huomioon päivärutiineissamme.

Oma tavoitelistani vuodelle 2010 alkaa olla valmis. Tammikuussa aion ottaa tavaksi mennä sänkyyn viimeistään kello 23.00. Nukun liian lyhyitä öitä ja uskon, että lisäuni tekee minut onnellisemmaksi. Aion nukkumisen lisäksi rauhoittaa elämääni vaihtamalla kahtena iltana viikosta netin informaatiotulvan ja valinnanmahdollisuuksien vyöryn kirjaan. Kirjat ovat mukavan hitaita.

Millaisia tavoitteita sinulla on tammikuulle tai vuodelle 2010?

Seuraava sivu »