Hidas taide – osta onnea ja rauhoita kiire

Taide tarjoaa tilaa – tiettyä hengähdystilaa hengelle – John Updike

Ihmiset ovat vieraantuneet taiteesta. Kun kaikella täytyy olla rationaalinen, mieluiten tuottavuuteen liittyvä syy, tuntuu taide turhalta. Taide ei ole turhaa. Taide on oikein nautittuna ja koettuna ehkä paras kulutuskohde rahoillesi. Taidetta tulee nauttia hitaasti. Hidas taide yhdistää kohtuullistamisen, hidastamisen ja kauneuden. Hidas taide, slow art,  on loistava keino ostaa onnellisuutta.

Kokeilin taiteen hidasta katselua Pablo-näyttelyssä. Valitsin vain muutamia teoksia joihin keskityin. Muut näyttelyvieraat tuntuivat olevan kävelyllä, sellaista vauhtia he porhalsivat näyttelysalien poikki. Taulujen nimiä  tutkittiin usein kauemmin kuin itse taulua. Tauluja bongattiin ennen lahjakauppaan siirtymistä. Tuntui kuin ihmiset kilpailisivat siitä kuka ehtii nähdä kaikki teokset nopeiten. Herätin kummastusta tutkaillessani tauluja rauhallisesti keskellä huonetta tapittaen tai penkillä istuskellen.

Teokset avautuvat uudella tavalla kun niille antaa aikaa. Saat mahdollisuuden uppoutua tauluun ja löydät siitä uusia yksityiskohtia. Teoksen hahmot saavat tarinoita kun annat ajatuksillesi aikaa soljua. Kiirehtien taiteen tarjoama mahdollisuus kauneuden kokemiseen jää saamatta. Kauneus voi parhaillaan tarjota kohottavia huippukokemuksia.

Hitaassa taiteessa katseltavien taulujen määrää rajoitetaan etukäteen pieneksi, esimerkiksi vain kahteen teokseen. Jokaiselle taululle annetaan aikaa avautua ja tarjota kokemuksia, kymmenestä minuutista tuntiin on sopiva aika.

Rajaamalla valintojen määrää, sitä kuinka montaa taulua katselemme, vapautamme itsemme keskittymään juuri näihin tauluihin. Meidän ei tarvitse välittää muista vaihtoehdoista. Taulujen määrä kohtuullistetaan tasolle jolla ne voi kokea täydemmin. Liian suuri valinnanmahdollisuuksien määrä ahdistaa ja stressaa.

Onnea voi ostaa sijoittamalla rahat aikaan tai kokemuksiin. Vapaa-ajan lisääminen tai muiden ihmisten kanssa jaetut kokemukset ovat tästä hyviä esimerkkejä. Hidas taidekin on parhaimmillaan kun saat jakaa kokemuksesi muiden kanssa. Kun tähän rupatteluun yhdistää vielä mielihyvää tuottavan ruokailun, ovat hyvinvoinnin nostamiseen tarvittavat palaset kohdallaan.

No miltä hitaan taiteen nautiskelu tuntuu? Pablo-näyttelystä poistuttuani olo oli rauhallinen. Olin keskittynyt yhteen asiaan, eli taiteeseen ja vain muutamiin tauluihin yli neljän tunnin ajan. Upea saavutus hötkyilevältä nykyihmiseltä.

Vehmas Assembly kutsuu sinut rauhoittumaan ja rikastuttamaan elämääsi lauantaina 17.4. kello 12.00 -15.00 Ateneumissa järjestettävään Hitaan Taiteen-päivään. Tapahtuma on osa ensimmäistä maailmanlaajuista Hitaan taiteen päivää, joka järjestetään samaan aikaan näyttelyissä ympäri maapallon.

Ilmoittaudu tapahtumaan Facebookissa

Tyytyväisyydestä

“Haluille ei ole loppua. Tämän takia tyytyväisyys yksin on paras tie onneen. Hanki siis tyytyväisyyttä.” – Swami Sivananda

Elämä on miellyttävää kun tietää mikä on tarpeeksi ja uskaltaa tyytyä siihen. Tällöin voi olla tyytyväinen elämäänsä. Tyytyväinen ihminen voi hyvin. Hyvinvoiva ihminen voi kokea onnea.

Alkuvuodesta olen ollut tyytyväinen työn ja muun tekemisen määrään. Mielenkiintoista tekemistä on ollut enemmän kuin on ollut tarpeellista tehdä. Vähentääkseni kiireisen rupeaman aiheuttamaa stressiä, olen opetellut tyytymään tarpeelliseen ja luopumaan asioista. Voin hyvin kun en stressaa.

Olen opetellut tyytymään siihen, että en kirjoita joka viikko blogipostausta. Olen opetellut myös tyytymään rauhallisempaan tavoitteiden saavutteluun. Annoin tammikuun tavoitteiden opettelulle kuukauden jatkoajan luopumalla muutamasta tämän vuoden tavoitteesta. Ehtiihän sitä ensi vuonnakin.

Luopuminen antaa paljon. Olen tyytyväinen päätökseen hidastaa vauhtia, sillä saan nyt tarpeeksi unta ja entistä rauhallisempia iltoja kirjojen parissa. Nämä elämää rauhoittavat tavat ovat osaltaan vaikuttaneet myös blogin päivitystahtiin. Kun vielä viime vuonna kirjoitin puolen yön aikoihin postauksia, niin olen nykyään tuohon aikaan jo syvässä unessa.

Nukkuminen ja lukeminen ovat tuoneet työntäyteiseen alkuvuoteen hitaita hetkiä. Voin paremmin tyytyessäni tarpeelliseen.

Lisää tyytyväisyydestä: Estääkö onnellisuuden tavoittelu onnellisuuden? Näin vältät riskit

Miksi tulevaisuuden suunnittelu on niin vaikeaa

“Pidän tulevaisuuden haaveista enemmän kuin menneen historiasta.” – Thomas Jefferson

Joululomasta on kulunut vain viikko tai kaksi ja monet kauhistelevat jo kiirettä. Lomia ennen tuli tammikuulle  sovittua mielenkiintoisia ja tärkeitä tapaamisia ja tehtäviä. Nyt stressaa kun aika tuntuu loppuvan kesken kaikkien sovittujen tehtävien kanssa. Kuinka tässä taas näin kävi?

Kokemamme kiire johtuu siitä, että emme osaa riittävän tarkasti ennustaa miltä tulevat tapahtumat tuntuvat. Joulukuussa, kuukausi ennen tehtävän ajankohtaa, otamme tehtävän ilolla vastaan. Se on mielestämme tärkeä ja mielenkiintoinen ja saamme samalla auttaa työkaveria. Tammikuun koittaessa joudumme kuitenkin perumaan tehtävän, koska emme ehdi tehdä sitä muiden kiireiden vuoksi.

Kirjassaan Stumbling on Happiness Daniel Gilbert vertaa tulevien tapahtumien ennustamista välimatkaan. Kaukana ajassa olevat asiat vaikuttavat yksinkertaisemmilta kuin lähellä olevat, kuten kaukana sijaitsevat kohteet näyttävät pieniltä ja tasapintaisilta verrattuna lähellä oleviin kohteisiin.

Horisontissa oleva hevonen on pieni ja tasavärinen, mutta lähemmäksi laukattuaan näemme sen suurena ja pilkukkaana. Aikahorisontissa kaukana olevia tapahtumia kuvaillessamme kerromme tapahtuman syyn: esityksen pitäminen seminaarissa on tärkeää, koska haluan ihmisten tietävän esityksen hienosta aiheesta.

Tehtävän koittaessa ihmettelemme mitä ajattelimme sopiessamme tapahtumaa, sillä tapahtuman syyn sijaan mietimme kuinka sen teemme: vartin mittaisen  esityksen vuoksi minun tulee käyttää päivä sen valmisteluun ja useita tunteja seminaaritilaisuuteen matkustamiseen.

Sen lisäksi, että emme osaa ajatella etukäteen sitä kuinka tulemme asiat tekemään, täytämme tulevaisuuden aukkokohdat usein normaaliarkea mukavammilla asioilla. Ennen joululomia oletamme, että olemme tammikuussa levänneitä ja täynnä energiaa, mutta jätämme kuvittelematta sähköpostitulvan, flunssan ja myöhästelevät junat.

Uuden työvuoden alkaessa on hyvä palauttaa Kymmenen vinkkiä työajanhallintaan ja kiireettömään onneen taas osaksi työpäivää.

Seuraava sivu »