Downshifting lisää hyvinvointia ja kohottaa statusta

Sampsa kirjoitti, 28/03/2010
Seuraa Twitterissä

Kuva cc BigGolf

Kuva cc BigGolf

Kulutusta voidaan pitää negatiivisena tuotantona. - Alfred Marshall

Mari herätti mielenkiintoisen keskustelun downshiftaajien määrittelystä. Julkisuudessa elämän yksinkertaistajia, kohtuullistajia, on kutsuttu elitistisiksi ja downshiftausta ylemmän keskiluokan etuoikeudeksi. Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa.

Elitismi on väärä termi kuvaamaan ilmiötä, jossa henkilökohtaiset menot minimoidaan hyvinvoinnin lisäämiseksi. Downshifting ei ole työnteon lopettamista vaan tarvittavan tulotason kohtuullistamista, jotta ehtisi tehdä työn lisäksi muitakin itselle merkityksellisiä asioita. Se, että viettää elämäänsä itselle tärkeiden asioiden parissa, jotka parantavat onnellisuutta materian hamstrausta paremmin, ei ole merkki elitismistä vaan osoitus terveen järjen käytöstä.

Elitismi ja ylemmän keskiluokan etuoikeus viittaavat käsitykseen siitä, että vain harvoilla olisi mahdollisuus ostaa vähemmän tavaraa ja kuluttaa vähemmän rahaa. Uskallan väittää, että Suomi on vauras maa, materialistisesti ehkä jopa liian vauras.

Käytimme vuonna 2006 reaalimäärinä…

  • 36% enemmän rahaa vaatteisiin
  • 29% enemmän rahaa kulttuuriin ja vapaa-aikaan
  • 23% enemmän rahaa tietoliikenteeseen
  • 18% enemmän rahaa liikenteeseen
  • 16% enemmän rahaa kodin sisustamiseen

…kuin vuonna 2001. -Työn hyväksikäyttö

Suomessa suurimmalla osalla kansalaisista on mahdollisuus hillitä kulutustaan ja vaihtaa tämä ylimääräinen raha vapaa-aikaan. Työnteon tehostaminen on totuttu korvaamaan rahalla vapaa-ajan sijaan. Suomalaisten keskimääräinen kuukausipalkka on 2940 euroa. Kohtuullistaja tietää mitä tarvitsee, ja valitsee korvaukseksi rahan sijaan lisääntyvän vapaa-ajan.

Työn tasaisempi jakaminen ylityöllistetyiltä alityöllistetyille mahdollistaisi pienituloisten hyvinvoinnin kohottamisen työllisyystilannetta parantamalla. Yhteiskunta olisi tasa-arvoisempi ja onnellisempi.

Downshifting ei ole elitismiä eikä etuoikeus. Downshifting on irtiotto totaalisen työn yhteiskunnasta, jossa työstä palaudutaan shoppaamalla. Kohtuullistaja uskaltaa haastaa kulutusyhteiskunnan tavoitteet omilla elämäntavoitteillaan. Kohtuullistajat luovat yhteistä hyvää omaa hyvinvointia parantamalla.

Downshiftaus on askel kohti elämän yksinkertaistamista. Yksinkertaistaminen vaatii omien elämäntavoitteiden ja materialististen tarpeiden tuntemista. Ajattelua ja pohdintaa.

Ylikulutuksesta luopuminen parantaa hyvinvoinnin lisäksi sosiaalista statusta. Kestävät, hyvinvointia tuovat elämäntavat ovat muodissa. Statustuotteet, Veblen hyödykkeet, ovat mauttomia ja lisäraha tekee onnettomaksi. Rahan perässä juokseminen meni hyvästä syystä pois muodista.

Menestystä ei voi mitata rahalla ja vanhanaikaisen kulutusyhteiskunnan statuksella. Nuorten asennetta työhön voi pitää terveenä muutoksena aiempaan. Nuoret haluavat elämältään enemmän kuin pelkän työn ja työnkin tulee tarjota enemmän kuin palkkaa. Nuoret ymmärtävät, että työ on väline elää. – Työn hyväksikäyttö

Omien arvojensa tunteminen, niihin tyytyminen ja niiden mukaan eläminen ovat osoitus uudesta menestyksestä.

Valtavirran haastajat ovat aina kohdanneet vastarintaa. Vallassa oleva eliitti kokee uudet ajatukset uhaksi valtaa ylläpitävälle status quolle. Yksilöllisiä elämänratkaisuja tekevät saattavat kohdata epäluuloja, ja heidät pyritään marginalisoimaan poikkeustapauksiksi. - Downshiftaajat ovat etuoikeutettua eliittiä!

Onneksi Marin kaltaiset rohkeat ihmiset uskaltavat hälventää ennakkoluuloja. Marin Aamu-tv haastattelun nähneet pitävät downshiftausta varmasti uhan sijaan mahdollisuutena.

On surullista jos itsenäinen ajattelu, kulutuksen korvaaminen luomisella ja hyvän elämän tavoittelu leimataan elitistiseksi, vain harvojen mahdollisuudeksi ja mieletön pikatyydytysten tavoittelu ja liiallinen työnteko kansanomaiseksi. Kenen etuja tällä ajetaan?

Aiemmin joutilaisuudesta kirjoitettu mm. tämä postaus: Joutilaisuus on vapaa-aikaa

Hidas taide – osta onnea ja rauhoita kiire

Sampsa kirjoitti, 20/03/2010
Seuraa Twitterissä

Kuva cc loungerie

Kuva cc loungerie

Taide tarjoaa tilaa – tiettyä hengähdystilaa hengelle – John Updike

Ihmiset ovat vieraantuneet taiteesta. Kun kaikella täytyy olla rationaalinen, mieluiten tuottavuuteen liittyvä syy, tuntuu taide turhalta. Taide ei ole turhaa. Taide on oikein nautittuna ja koettuna ehkä paras kulutuskohde rahoillesi. Taidetta tulee nauttia hitaasti. Hidas taide yhdistää kohtuullistamisen, hidastamisen ja kauneuden. Hidas taide, slow art,  on loistava keino ostaa onnellisuutta.

Kokeilin taiteen hidasta katselua Pablo-näyttelyssä. Valitsin vain muutamia teoksia joihin keskityin. Muut näyttelyvieraat tuntuivat olevan kävelyllä, sellaista vauhtia he porhalsivat näyttelysalien poikki. Taulujen nimiä  tutkittiin usein kauemmin kuin itse taulua. Tauluja bongattiin ennen lahjakauppaan siirtymistä. Tuntui kuin ihmiset kilpailisivat siitä kuka ehtii nähdä kaikki teokset nopeiten. Herätin kummastusta tutkaillessani tauluja rauhallisesti keskellä huonetta tapittaen tai penkillä istuskellen.

Teokset avautuvat uudella tavalla kun niille antaa aikaa. Saat mahdollisuuden uppoutua tauluun ja löydät siitä uusia yksityiskohtia. Teoksen hahmot saavat tarinoita kun annat ajatuksillesi aikaa soljua. Kiirehtien taiteen tarjoama mahdollisuus kauneuden kokemiseen jää saamatta. Kauneus voi parhaillaan tarjota kohottavia huippukokemuksia.

Hitaassa taiteessa katseltavien taulujen määrää rajoitetaan etukäteen pieneksi, esimerkiksi vain kahteen teokseen. Jokaiselle taululle annetaan aikaa avautua ja tarjota kokemuksia, kymmenestä minuutista tuntiin on sopiva aika.

Rajaamalla valintojen määrää, sitä kuinka montaa taulua katselemme, vapautamme itsemme keskittymään juuri näihin tauluihin. Meidän ei tarvitse välittää muista vaihtoehdoista. Taulujen määrä kohtuullistetaan tasolle jolla ne voi kokea täydemmin. Liian suuri valinnanmahdollisuuksien määrä ahdistaa ja stressaa.

Onnea voi ostaa sijoittamalla rahat aikaan tai kokemuksiin. Vapaa-ajan lisääminen tai muiden ihmisten kanssa jaetut kokemukset ovat tästä hyviä esimerkkejä. Hidas taidekin on parhaimmillaan kun saat jakaa kokemuksesi muiden kanssa. Kun tähän rupatteluun yhdistää vielä mielihyvää tuottavan ruokailun, ovat hyvinvoinnin nostamiseen tarvittavat palaset kohdallaan.

No miltä hitaan taiteen nautiskelu tuntuu? Pablo-näyttelystä poistuttuani olo oli rauhallinen. Olin keskittynyt yhteen asiaan, eli taiteeseen ja vain muutamiin tauluihin yli neljän tunnin ajan. Upea saavutus hötkyilevältä nykyihmiseltä.

Vehmas Assembly kutsuu sinut rauhoittumaan ja rikastuttamaan elämääsi lauantaina 17.4. kello 12.00 -15.00 Ateneumissa järjestettävään Hitaan Taiteen-päivään. Tapahtuma on osa ensimmäistä maailmanlaajuista Hitaan taiteen päivää, joka järjestetään samaan aikaan näyttelyissä ympäri maapallon.

Ilmoittaudu tapahtumaan Facebookissa

Tyytyväisyydestä

Sampsa kirjoitti, 28/02/2010
Seuraa Twitterissä

Kuva cc Kitch

Kuva cc Kitch

“Haluille ei ole loppua. Tämän takia tyytyväisyys yksin on paras tie onneen. Hanki siis tyytyväisyyttä.” – Swami Sivananda

Elämä on miellyttävää kun tietää mikä on tarpeeksi ja uskaltaa tyytyä siihen. Tällöin voi olla tyytyväinen elämäänsä. Tyytyväinen ihminen voi hyvin. Hyvinvoiva ihminen voi kokea onnea.

Alkuvuodesta olen ollut tyytyväinen työn ja muun tekemisen määrään. Mielenkiintoista tekemistä on ollut enemmän kuin on ollut tarpeellista tehdä. Vähentääkseni kiireisen rupeaman aiheuttamaa stressiä, olen opetellut tyytymään tarpeelliseen ja luopumaan asioista. Voin hyvin kun en stressaa.

Olen opetellut tyytymään siihen, että en kirjoita joka viikko blogipostausta. Olen opetellut myös tyytymään rauhallisempaan tavoitteiden saavutteluun. Annoin tammikuun tavoitteiden opettelulle kuukauden jatkoajan luopumalla muutamasta tämän vuoden tavoitteesta. Ehtiihän sitä ensi vuonnakin.

Luopuminen antaa paljon. Olen tyytyväinen päätökseen hidastaa vauhtia, sillä saan nyt tarpeeksi unta ja entistä rauhallisempia iltoja kirjojen parissa. Nämä elämää rauhoittavat tavat ovat osaltaan vaikuttaneet myös blogin päivitystahtiin. Kun vielä viime vuonna kirjoitin puolen yön aikoihin postauksia, niin olen nykyään tuohon aikaan jo syvässä unessa.

Nukkuminen ja lukeminen ovat tuoneet työntäyteiseen alkuvuoteen hitaita hetkiä. Voin paremmin tyytyessäni tarpeelliseen.

Lisää tyytyväisyydestä: Estääkö onnellisuuden tavoittelu onnellisuuden? Näin vältät riskit

« Edellinen sivuSeuraava sivu »

Switch to our mobile site