100 things challenge – minimalismin tavarahaaste

Massakulutusyhteiskunnan omistusmuoto on riippuvuus. – Christopher Lasch

Sadan tavaran haaste, 100 Things Challenge, on Dave Brunon kehittämä keino jallittaa kulutuskulttuuri. Haasteessa nostetaan hyvinvointia karsimalla tavaran määrä kattamaan vain tarpeellinen. Päätin ottaa hyvinvointihaasteen vastaan.

Opiskeluaikoina kävin muutamalla pidemmällä reppumatkalla Afrikassa ja Aasiassa. Reissaamisen hienoimpia elementtejä oli liikkumisenvapaus. Kaikki tarvittava kulki kepeästi selässä. Muistan kuinka koin Suomeen palatessani lievää häpeää tajutessani omistavani laatikollisen haarukoita ja veitsiä. Kuka tarvitsee laatikollista haarukoita olinhan juuri elänyt kuusi viikkoa yhdellä lusikalla!

Liiallinen tavaramäärä sitoo meidät kuluttavaan elämään.

• Liikkumisemme rajoittuu, kun omaisuuden siirtelyyn tarvitaan kuorma-autoa.
• Tavara sitoo meidät myös kuluttajiksi, jotka juoksevat hedonistisessa oravanpyörässä aina uuden tavarahalun perässä.
• Tavaran himo sitoo meidät 40 tunnin työviikkoihin pitkien viikonloppujen sijaan.
• Ylellisyystavarat, joiden avulla vertaamme itseämme toisiin tekevät meistä onnettomia ja tyytymättömiä.
• Liika tavarapaljous aiheuttaa ahdistusta ja masennusta.
• Tavara tekee meistä avuttomia, sillä kulutusyhteiskunnassa ei tarvitse osata tehdä itse juuri mitään.
• Tavaramäärän kasvu pakottaa ottamaan lisää asuntolainaa.
• Laina sitoo työhön.
• Tavara kerää pölyä ja hankaloittaa siivousta.

Sadan tavaran haasteen tavoitteena on vapautua tavaran aiheuttamasta tyytymättömyydestä. Vapautua liiasta roinasta ja päästä eroon turhasta tavarasta. Haasteen aikana henkilökohtaiset tavarat karsitaan 100 tärkeimpään. Loput tavarat laitetaan kiertoon.

Henkilökohtainen tavara on esine, joka ei ole yhteiskäytössä. Haasteessa on yhteisten tavaroiden sallimisen lisäksi muutakin joustavuutta. Rakkaasta vinyylikokoelmasta tai kirjoista ei tarvitse luopua, vaan ne voi laskea yhtenä kokoelmana. Tämä ei kuitenkaan säästä pieneltä syyllisyyden tunteelta, jota tavarankerääjä tuntee hamstrauksestaan. Myös alusvaatteet voidaan laskea yhtenä vaatteena.

Ennen inventaarion aloittamista olin vakuuttunut, että minulla ei edes ole sataa tavaraa. Olin väärässä. Sunnuntaisiivous sujui kuin huomaamatta nuohotessani laatikostot, hyllyt ja kaapit tavaroitani etsien. Laskin 128 tavaraa. Kellarin rojut saivat toistaiseksi jäädä odottamaan vuoroaan. Tässä poiminta tavaralistaltani:

kovalevy

huivi

meditaatiotyyny

lompakko

mustekynä

lyijykynä

kirjat

hymypoikapatsas (tietenkin )

olkalaukku

kolikkopussi

kirjepaperi

kirjekuoret

muistikirja

kamera

Harjoituksen aikana tulee pohdittua suhdettaan omistamiseen, kuluttamiseen ja siihen, mikä on tarpeeksi. Aloin listan valmistuttua etsimään turhia tavaroita. Miksi ihmeessä minulla on 11 kauluspaitaa? Löysin listalta vaivattomasti 25 liiallista tavaraa.

Kirppispussi täyttyi mukavasti jo tavaroita laskiessa, tavaraa päätyi loppukarsinnan tuloksena myös Huuto.nettiin. Kunhan joku huutaa nuo liialliset tavarani niin olen hieman lähempänä 100 tavarantasoa.

Aiempaa stuffia tavarasta:

• Joulusiivous mahdollistaa onnellisuuden
• Kaksi tapaa tehdä töitä, onnellinen ja väärä
• Miksi liiallinen vauraus tekee meistä onnettomia, eli miksi Jari on väärässä?
• Asioita jotka ovat tavaraa tärkeämpiä (katso video)

Joulusiivous mahdollistaa onnellisuuden

“Jos et tiedä mitä haluat,” ovimies sanoi, “omistat lopulta paljon sellaista mitä et halua.”  – Chuck Palahniuk, Fight Club

Elämän edetessä ja perheen kasvaessa koti täyttyy tavarasta. Kotiin tuodaan aina vain uusia löytöjä, ihastuksen kohteita ja välttämättömiä vempaimia. Kaappeja täytyy ostaa lisää ja tavaransäilytysratkaisut paisuvat kokonaisiksi huoneiksi. Tavaraa varten täytyy ostaa lopulta suurempi asunto.

Yhä kasvava tavaramäärä ja sen säilyttämiseen tarvittava asuntolaina takaavat, että elämässä täytyy keskittyä vain töihin ja, että vapaa-ajan lisääminen jää vain haaveeksi.

Mitä jos asian tekisi toisin?

Kotia ja päivää voi verrata toisiinsa. Kumpikin ovat kuin rajattu tila johon voi asetella tietyn määrän isoja ja pieniä asioita, päiviin tehtäviä ja töitä, kotiin tavaroita. Jos ahdamme päivämme liian täyteen tekemistä, elämä on kurjaa ja stressaavaa. Samoin liika tavara ahdistaa. Lepääminen on vaikeaa.

Tavaraa pursuavat hyllyt ja kaapit tekevät kodin hälyiseksi ja rauhattomaksi. Iltaisin pitäisi siivota ja järjestellä tavaroita. Lepäämisestä tulee huono omatunto. Aikaa kuluu kohtuuttomasti kaiken etsimiseen ja tavara määrän kaitsemiseen takaisin kaappien kätköihin.

Kirjoitin Työn hyväksikäyttö-kirjassa siitä kuinka tärkeää on tunnistaa elämässään itselle tärkeät asiat ja vähentää muiden asioiden tekemistä. Kiire vähenee kun keskityt sinulle tärkeisiin asioihin ja ehdit nauttia hyvästä elämästä. Samoin tavaran kanssa, elämä helpottuu ja rauhoittuu, kun osaamme tunnistaa tarpeellisen tavaran ja hankkiutua eroon turhasta sälästä ja roinasta.

Stressiä aiheuttava joulusiivous kannattaa tänä jouluna nähdä mahdollisuutena parantaa hyvinvointiaan. Sen sijaan, että siivoat tavarasi kaappeihin ja kellarikomeron piiloihin, hankkiudu eroon tarpeettomasta tavarasta.

Älä tunge tavaraa kappeihin, vaan ota kaikki kaapeista ulos. Tee kolme kasaa: kierrätykseen menevä, takaisin kaappiin laitettava oikeasti tarpeellinen tavara ja roskikseen joutava romu.

Tavarasta luopuminen on yhtä vaikeaa kuin rahasta luopuminen. Olemme oppineet mittaamaan menestyksemme tavaransäilytykseen tarvittavan kodin koolla. Suuri koti ja tavaramäärä kahlitsevat velkaan, työhön, siivoamiseen ja stressiin. Minulle menestys on jotain aivan muuta.

Aion tänä vuonna siivota perheemme taas lähemmäksi minimalistin onnelaa. Tee sinäkin joulusiivouksesta merkityksellinen ja sano tavara-ahdistukselle hyvästi.