Rajoittavatko tavoitteet elämää?

“Hyvällä matkamiehellä ei ole pysyviä suunnitelmia, eikä aikomusta saapua perille.” – Lao Tzu

Monille tavoitteiden asettelun laajentaminen työelämästä vapaa-aikaan on kauhistus. Tavoitteiden pelätään nitistävän mahdollisuudet spontaaniuteen ja lepoon. Minäkin hätkähdin ajatusta ennen kuin tajusin tavoitteiden todellisen tarkoituksen.

Heikki Honkala pohtii mielenkiintoisessa blogissaan esittämäni tavoitteiden asettelun ja leikittelevän impulsiivisen elämän ristiriitoja.

….Nämä [tavoitteet] vaikuttavat sinusta ehkä äkkiseltään vierailta asioilta, kun kyseessä on yksityiselämä. Hän kuitenkin kääntää asia taitavasti pehmeisiin arvoihin kuten oikeaan läsnäoloon lasten parissa jne. Minusta hänellä on hyviä oivalluksia.

Noilla ohjeilla varmaan saa parannuksia elämäänsä. Kuitenkin mietityttää… tuleeko elämästä suoritus, jos noin toimimme? Onko impulsiivisuudella ja yllättävillä käänteillä merkitystä?…

Kommentoin Heikille, että näen tavoitteiden asettelun työkaluna tunnistaa oleellinen. Asettaessamme elämäntavoitteita valitsemme elämästä ne meille rakkaimmat ja tärkeimmät asiat. Keskitymme niihin ja siivoamme ylimääräisen sälän pois elämästämme.

“Yksinkertaistamalla ja vähentämällä tekemisesi sinulle tärkeisiin asioihin kiire helpottaa ja sinulla on enemmän aikaa toimia spontaanisti. Jos kymmenen tehtävän deadline pukkaa niskaan on vaikea olostella leppoisasti ja lähteä vaikka spontaanisti kävelylle.

Jos taas tietää, että tämän päivän tärkeä homma tuli tehtyä jo aamupäivällä ja muut tehtävät on aikataulutettu vasta tuleville päiville voi viettää loppupäivän ihanan spontaanisti joutilaana.”

Viimepäivinä Suomessa on puhuttu tavaran vähentämisestä keinona hallita kaaosta. Elämäntavoitteiden asettamisessa on kyse samanlaisesta siivoamisesta. Siistin kodin sijaan saamme jotain hienompaa, siistin kiireettömän elämän.

• Kun tiedämme missä järjestyksessä asiat teemme, meidän ei tarvitse murehtia huomista.
• Kun olemme aikatauluttaneet meille tärkeät askareet niin väljästi, että ehdimme tehdä ne aikataulun mukaisesti, meidän ei tarvitse murehtia eilisen tehtäviä.
• Väljän aikataulun ansiosta meille muodostuu luovuudelle ja spontaaniudelle tärkeää luppoaikaa.
• Voimme keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, ja nauttia sen tekemisestä tässä hetkessä.
• Tavoitteiden eteen työskentely on varma keino tuottaa mielihyvää ja onnellisia hetkiä.

Myös ZenHabitsista tunnettu Leo Babauta on alkanut epäillä tavoitteiden järkevyyttä. Leo on uusimmassa blogissaan kääntämässä kelkkaansa tuottavuushurmoksesta äärimmäiseen minimalismiin jossa ei ole sijaa edes tavoitteille. Tuoreessa postauksessaan Leo listaa tavoitteiden huonoja puolia :

• “They are artificial — you aren’t working because you love it, you’re working because you’ve set goals.
• They’re constraining — what if you want to work on something not in line with your goals? Shouldn’t we have that freedom?
• They put pressure on us to achieve, to get certain things done. Pressure is stressful, and not always in a good way.
• When we fail (and we always do), it’s discouraging.
• We’re always thinking about the future (goals) instead of the present. I prefer to live in the present.”

Leon negatiivinen lista yllätti minut. Teksti ei tunnu loppuun asti pohditulta. Hän pitää tavoitteita stressaavina ja rajoittavina. On toki totta, että tavoitteet muodostavat helposti tällaisia ongelmia ellemme pidä varaamme. Tavoitteista luopumisen sijaan Leon kannattaisi kuitenkin:

• asettaa realistisempia tavoitteita jotka voi saavuttaa ilman kolmivuoroponnistelua (esimerkiksi keskittyä yhden blogin kirjoittamiseen kerrallaan).
• ymmärtää omat tavoitteet omina tavoitteina. Niitä saa muuttaa vaikka joka päivä. Tavoitteiden ja välitavoitteiden muuttaminen ei ole periksi antamista vaan järkevää päätöksentekoa muuttuvissa oloissa, adaptive managementia. Kuulostaa heti hienommalta, eikö?

Minulle tavoitteet ovat keino minimoida stressi ja elää joutilaammin. Kun tavoitteet ovat kohdallaan ehdin lukea, ajatella ja leikkiä. Jos en, niin muutan tavoitteita. Yksinkertaista. Oikein toteutettuna tavoitteiden asettaminen on erinomainen keino saavuttaa onnellinen spontaani elämä ja joutilaisuus.

Kuinka meditoida – huuhaavapaa meditaatio-opas

“Meditaatio on aluksi vaikeaa mutta suo lopulta onnen ja ylivertaisen ilon.” – Swami Sivananda

Meditaatio kuulostaa mystiseltä puuhalta. Se ei ole sitä. Yritän nyt riisua meditaation kaikesta mystisyydestä, jotta sinun on helpompi aloittaa hyvinvointisi parantaminen.

En väitä olevani meditaatioasiantuntija. Olen harjoitellut hengitysmeditaatiota vasta alle vuoden. Olen kokenut sen haasteet ja nähnyt pilkahduksia sen tuomasta hyvästä olosta.

Meditaatio ehkäisee masennusta ja vähentää pelokkaita ja kielteisiä ajatuksia. Meditaation lisähyötyihin kuuluu ahdistuksen väheneminen, rentoutuminen ja tyytyväisyyden lisääntyminen. Meditaation on todettu parantavan myös itsetuntoa, myötätuntoa, nykyhetken havainnointia ja luottamusta sekä parantavan muistia. Meditaatio on ilmaista, vie vähän aikaa ja sitä on helppo harrastaa. – Vehmas Assembly

Meditaation mahdollistama jokapäiväinen ajatusten nollaus rauhoittaa iltani. Työhuolet ja lapsiperheen hössötys katoaa ja mieli tyyntyy. Seuraavanlaisen meditaatiorutiini toimii hyvin.

Kuinka meditoida

• Varaa meditoinnille vakioaika. Meditoi säännöllisesti tiettynä kellonaikana jolloin saat olla rauhassa. Jotkut heräävät hieman aikaisemmin ja meditoivat odotellessaan aamukahvin tippumista. Itse arvostan aamu-unia ja meditoin illalla lasten nukahdettua. Meditaatio on aluksi todella vaikeaa. Emme ole tottuneet olemaan paikoillamme tekemättä mitään. Pään sisällä oleva hälinä pelottaa. Ole sinnikäs äläkä luista rutiinista, niin pian et voi enää olla ilman omaa hetkeäsi.
• Aseta herätyskello. Tyynyn alta kuuluva hälytys katkaisee meditaation, eikä sinun tarvitse miettiä ajankulua sen aikana. Aloita harjoittelu 10 minuutin meditaatiolla ja lisää aikaa vähitellen. Minulla mielenrauhoittuminen kestää usein noin vartin. Meditoin tämän päälle vielä toisen vartin eli yhteensä puoli tuntia.
• Istu ryhdikkäästi mutta rennosti. Hengitysmeditaatiota harjoitetaan usein lattialla istuen, joko risti-istunnassa, tai polvi-istunnassa tyynyjen päällä istuen. Minusta jälkimmäinen on mukavampi asento. Aseta pari muhkeaa sohvatyynyä lattialle pyllyn alle ja istu sääret maata vasten. Etsi ryhdikäs mukava asento jossa voit kuvitella istuvasi rennosti seuraavan puolituntia.
• Sulje silmäsi puoliksi tai kokonaan. Näkökentän tulisi olla rauhallinen. Itse katson sohvan selkänojaa. Ellen ole liian väsynyt pidän silmät kiinni.
• Kuulostele kehoasi. Valmistaudu rauhoittumaan ja unohtamaan päivän kiireet ja murheet kuulostelemalla kehoa. Miltä nilkoissa tuntuu, entä ristiselässä? Käy kehosi läpi ja anna lihasten rentoutua.
• Aloita meditaatio rauhallisella uloshengityksellä. Meditaatiossa hengitetään vatsalla. Rintakehä pysyy hengittäessä paikallaan vatsan likkuessa hengityksen tahtiin sisään ja ulos.
• Keskity hengitykseen laskemalla. Ensimmäisen uloshengityksen aikana laske mielessäsi yksi, sisäänhengityksen aikana kaksi ja jatka näin kymmeneen. Aloita alusta hengittämällä ulos yksi. Vaihtoehtoisesti voit laskea vain uloshengitysten tai sisäänhengitysten aikana.
• Jos ajatus harhailee palaa ykköseen. Ajatus lähtee harhailemaan. Se kuuluu meditaatioon, eikä siinä ole mitään väärää. Kokeneet meditoijat kykenevät laskemaan vain kauemmin ennen kuin ajatus lähtee harhailemaan. Laskemisen avulla huomaat jos keskityt ajatuksiisi hengityksen sijaan. Palaa rauhallisesti pakottamatta tarkkailemaan hengitystäsi. Aloita laskemisen taas uloshengittämällä ykkösestä.
• Meditaatioajan päätyttyä istu hetki rauhassa. Anna verenkierron palautua ja ajatusten heräillä. Kuulostele kehoasi.

Jo vähäisen harjoittelun aikana olen kokenut hienoja tuntemuksia. On uskomatonta huomata päässä hyrräävä jatkuva ajatusten vyöry.

Silloin tällöin olen onnistunut tarkkailemaan tätä ajatusten taustahälyä kuin sivullisena. Ajatus tulee ja menee ja korvautuu taas uudella ajatuksella. On mielenkiintoista pohtia, kuka näitä alatajuntani synnyttämiä ajatuksia tällöin tarkkailee? Jos tietoinen minäni tarkkailee meditaatiossa alitajuntani ääntä, niin pohdinko tavallisesti tällä alitajuntani äänellä? Kumpi tekee jokapäiväiset päätökset?

Meditaatiota voi harjoitella hengitymeditaation lisäksi myös tai-chin, joogan ja vaikkapa puutarhanhoidon avulla. Zen-meditaatio on mahdollista vaikka kävellen tai tiskaten. Harjoittelin kesällä zen-meditaatiota rikkaruohoja nyppien. Tarttuu – nyppäisee – siirtää – tarttuu – nyppäisee – siirtää…

Helsinki Zen Center on julkaissut ilmaisen hengitysmeditaatio-ebookin (pdf) josta löytyy lisää vinkkejä mielen tyynnyttämiseen.

Multitasking – mitä enemmän teet sitä vähemmän saat aikaan

“Kahden asian samanaikainen tekeminen on olla tekemättä kumpaakaan.“ – Publius Syrus

Multitasking, usean asian samanaikainen tekeminen, heikentää keskittymiskykyä ja työtehokkuutta. Tekemällä vähemmän saavuttaa enemmän. Multitaskaajat heikentävät keskittymiskykyään mikä saattaa johtaa työuupumukseen.

Havahdutko koskaan siihen, että teet tietokoneella jotain aivan muuta kuin mitä sinun piti tehdä? Olit kirjoittamassa asiakkaalle sähköpostia mutta havahdut selaamasta RSS-tilauksiasi samalla kun vilkuilet mitä kaikkea selaimen välilehdiltä löytyy, kuuntelet youtube-videota ja vilkuilet Facebookkia – ja Twitteriä. Muistatko havahduttuasi mitä sinun piti tehdä tai edes mitä teit poukkoillessasi asiasta toiseen?

Kirjoitin keväällä Ajatuksia maailmasta-blogissa informaatiotulvasta ja sen haitoista. Valtava, jatkuvalla syötöllä vyöryvä usein kielteinen uutistulva ahdistaa ihmisiä.

Kun emme malta keskittyä olennaiseen, siihen itselle tärkeään tietoon ja sen rauhalliseen mutusteluun, menetämme parhaat ajatuksemme. Hyvät ideathan syntyvät usein silloin kun emme tee yhtään mitään. Itse saan parhaat ideani usein puoliunessa sängyllä loikoillessani. Jotkut seuraavat informaation päivittymistä nykyään jopa sängyssä, vessasta puhumattakaan. Montakohan ajatusta on jäänyt syntymättä raivoisan tietotulvassa kahlaamisen vuoksi?

Stanfordin yliopiston tuore tutkimus osoitti sosiologien aiemmat epäilyt todeksi. Ihminen ei kykene tietoisesti ajattelemaan kuin yhtä asiaa kerrallaan. Jotkut tutkijat olivat kuitenkin epäilleet, että multitaskaajilla olisi taito prosessoida tietoa muita tehokkaammin. Tämä epäily osoittautui nyt julkaistussa tutkimuksessa vääräksi.

Tutkimuksen mukaan informaatiotulvassa asiasta toiseen poukkoilu, eli multitaskaus, johtaa:

• keskittymiskyvyn heikkenemiseen. Multitaskaajat eivät kykene keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Heille on syntynyt tapa vaihtaa tehtävää lennossa pienimmästäkin ärsykkeestä. Tunne siitä, että on aina tekemässä väärää asiaa on tyypillistä keskittymiskykynsä menettäneille. Sen sijaan, että keskityt tämänhetkiseen tehtävään mietit mitä muuta juuri nyt pitäisi tehdä.
• huonoon muistiin. Sen lisäksi, että poukkoilemme asiasta toiseen keskittymättä mihinkään, emme edes muista missä poukkoilimme. Usean asian tekeminen yhtä aikaa heikentää kykyä jäsentää tietoa. Mitä useampaa asiaa yritämme tehdä sitä vähemmän muistamme tekemästämme.
• kyvyttömyyteen erottaa olennainen. Se vähä mitä multitaskaaja tekemisistään muistaa on todennäköisesti epäolennaista tietoa. Multitaskajille on muodostunut tapa kiinnittää kaikkeen informaatioon huomiota jolloin he eivät kykene keskittymään olennaiseen.

Multitaskaus johtaa sekavuuteen. Kaikki tuntuu olevan tärkeää ja koko ajan on kiire. Työpäivän päätyttyä on aivan puhki mutta ei osaa sanoa mitä päivän aikana teki. Työt kasautuvat, eikä kiire tunnu laantuvan koskaan. Työhyvintointi häviää.

Multitaskaus on valinta kysymys. Voit valita toisin. Voit multitaskata ja sählätä jolloin heikennät hyvinvointiasi, muistiasi, keskittymiskykyäsi, asioiden hahmottamiskykyäsi ja lisäät ahdistusta, tai voit tehdä vähemmän ja olla tehokkaampi, saada lisää vapaa-aikaa, aikaa ajatella, parantaa hyvinvointiasi, saavuttaa onnea tuovan flown huuman ja ylläpitää mielenrauhaa. Sinun täytyy vain päättää mikä on tärkeää ja milloin kukin tärkeä asia tehdään.

Lue kuinka minä vältän työuupumuksen: Kymmenen vinkkiä työajanhallintaan ja kiireettömään onneen

« Edellinen sivu — Seuraava sivu »