Infoähky kuriin- vaihda stressi ymmärrykseen

“Ikkuna maailmaan voidaan peittää sanomalehdellä.” – Stanislaw Lec

Uutisia on aivan liikaa. Siltä minusta tuntui viime joulukuussa kun tuijotin syötteenlukijaani. 1000+ lukematonta uutista. Lopetin uutissyötteiden tilaamisen. Uutisten seuraaminen on keino täyttää rauhalliset hetkemme hektisillä huonoilla uutisilla. Ilman uutisia päivämme ovat rauhallisempia ja iloisempia.

Päiväsi lähtee väärille raiteille jo heti aamusta ja uutispommitus jatkuu koko hereilläoloajan. Kaupassa ja kahvilassa lööpit huutavat onnettomuuksia. Odotushuoneen ja pizzerian rauhan rikkoo nurkassa jauhava tv. Kännykkä surisee puolen tunnin välein merkiksi uudesta sähköpostilastista. Illalla netissä selataan satoja uutisotsikoita ja pompitaan tv-uutisten välillä.

Teen asiat nykyään toisin. Päiväni käynnistyivät ennen ilmaisjakelulehdillä. Olin tuskin herännyt kun aloin syöttää ajatuksiini uutisia onnettomuuksista ja tragedioista. Nykyään aloitan päiväni nauttimalla työmatkalla kirjoista ja junan ikkunoista vilisevistä maisemista. Työmatkat ovat myös erinomaisia tilaisuuksia tarkkailla ihmisiä. Ihmisten tarkkailu dandyen tapaan on tyylikästä, metron lattialla pyörivien ilmaisjakelulehtien selailu on brutaalia.

Informaation määrä ahdistaa ja stressaa. Tuntuu kuin et tietäisi enään mistään mitään. Tunne tietämättömyydestä ajaa haalimaan yhä enemmän informaatiota. Tarkastamaan sähköpostia, selaamaan nettiä, lukemaan uusia Twitterviestejä. Emme osaa erottaa tärkeää informaatiota turhasta silpusta. Kaikki aika tuntuu menevän tiedonkeräämiseen sen jäsentelyn sijaan. Emme uskalla hidastaa vauhtia, puntaroida ja pohtia tietoa. Kärsimme infoähkystä.

Infoähkyn lääkkeeksi käy informaatiomäärän vähentäminen. Vähentämällä informaatiota saatamme lisätä tietoa. Uutisvirran hidastumisen tuoma rauhallisuus antaa mahdollisuuden ajatella.

Olen onnistunut parantamaan omaa elämääni välttelemällä uutisia. En tilaa uutissyötteitä, en lue sanomalehtiä, enkä katso tv-uutisia kuin satunnaisesti ja puolivahingossa. Tärkeät uutiset suodattuvat minulle ystävieni kautta tai sosiaalisesta mediasta blogien ja mikroblogien läpi.

Sunnuntain Hesari on ainoa tietoisesti kuluttamani perinteinen uutismedia. Sunnuntaihesarikin on enemmän syy istua aamiaispöydässä kauemmin, kuin uutislehti, aamukahvin mauste. Uutispommituksen lisäksi olen vähentänyt sähköpostiin tuhraamaani aikaa. Työpäivät ovat nykyään yhä useammin rauhallisia ja hallittuja. Suosittelen.

Elämämme on sellainen kuin ajattelemme sen olevan. Suurin osa uutisista on huonoja. Täyttämällä päivämme ja elämämme kielteisillä uutisilla elämämme muuttuu kielteiseksi. Uutisten ja elämämme ero on valtava. En löydä omasta elämästäni ryöstöjä, tulvia, murhia tai lahjontaa, en millään. Nämä ikävyydet ilmaantuvat ajatuksiin uutisten kautta.

Lopeta uutisten seuraaminen, mitään niin tärkeää ei tapahdu.

Lue myös: Multitasking – mitä enemmän teet sitä vähemmän saat aikaan

Lisää aiheesta:
Kirjoitin keväällä Sosiaalinen media ja ahdistava informaatiotulva
Jyrki Kasvi Infopaastosta lääke infoähkyyn

Estääkö onnellisuuden tavoittelu onnellisuuden? Näin vältät riskit

“Emme löydä täyttymystä onnen tavoittelusta vaan tavoittelun onnesta.” – Denis Waitley

Onnentavoittelu ei takaa hyvää elämää. Onnentavoittelussa on kolme heikkoutta, jotka voivat pahimmillaan jopa vähentää onnellisuutta. Näin vältät onnen etsimisen sudenkuopat.

Onnea ei voi taata koska olemme ihmisiä

Väite, että jokainen on vastuussa omasta onnestaan, on ahdistava. Jos väite pitäisi paikkaansa, voisimme syyttää vain itseämme huonoista päivistämme. Tällainen itsesyyttely heikentää onnellisuuttamme yhä entisestään.

Olemme inhimmillisiä olentoja joilla on huonoja päiviä ja jotka tekevät virheitä, jopa selvinpäin. Emme kykene täysin kahlitsemaan tiedostamatonta puoltamme. Se tekee meistä ihmisiä.

Virheiden tekeminen on inhimmillistä. Myös sattuma saattaa muuttaa tai määrätä elämänkulkua. Saatamme menettää meille tärkeän työpaikan tai pilata avioliittomme yhden virheen vuoksi.

Potkut itselle merkittävästä työstä jonka ympärille on rakennettu identiteetti on musertava kokemus. Parisuhde lisää tutkitusti onnellisuutta. Avioero on henkinen katastrofi, joka heikentää hyvinvointia rankalla kädellä. Sen lisäksi, että onnellisuutta lisäävä sosiaalinen verkosto kutistuu, menetät tärkeän ihmisen ja rakkauden. Rakkaus on lähes onnen ehto. Menetykset ovat meille kovia paloja joita ei helposti korvata.

Tällaiset suuret elämänmuutokset ja traumat ovat elämän käännekohtia.  Kun arkirutiini revitään auki, havahdumme elämän tärkeille asioille. Onnettomuuksista saattaa löytyä onni, mutta vain jos muutamme käytöstämme ja tapojamme uusien arvojemme mukaisiksi.

Voit maksimoida mahdollisuutesi hyvään onnelliseen elämään

Viesti siitä, että voit olla nykyistä onnellisempi on omiaan vähentämään onnellisuuttamme. On kyse vertailusta. Jossain on joku jolla menee minua paremmin – perhana.

Vertaamme elämäämme muiden elämään. Kunpa minäkin voisin mennä noin vapaasti, eikä tarvitsisi aina hoitaa lapsia. Miksen minä rakastu ja pääse naimisiin? Saisinpa minäkin noin mielenkiintoisen työpaikan. Me kaikki vertailemme.

Aina vain paremman tavoittelu estää tyytyväisyyden ja johtaa loputtomaan oravanpyörään. Tyytyväisyys tähän hetkeen on yksi onnen tärkeistä rakennuspalikoista. Onnellisuuden tavoittelussa tuleekin unohtaa täydellisyyden tavoittelu. Tulee löytää itselleen tärkeät asiat. Tehdä päätös elämäntavoitteista ja lähteä toteuttamaan niitä välittämättä siitä miten muut etsivät onnea.

Kun olet päättänyt mikä on sinulle tärkeää, voit kateuden hetkellä palauttaa mieleesi miksi haluat mielummin lukea lapsille iltasatua kuin verkostoitua baarissa.

Tee sinulle tärkeitä asioita, ylläpidä ystävyyssuhteita ja huolehdi rakkaimmistasi, niin nautit elämästä. Onnellisuus on itsesi toteuttamisen sivutuote.

Voittaako paha hyvän?

Kolmas onnen saavuttamisen mahdollinen este on kielteisten asioiden niskalenkki positiivisista. Reagoimme nopeammin ja voimakkaammin kielteisiin kuin myönteisiin asioihin. Englanniksi tätä reaktiota kutsutaan termillä negativity bias. Evoluution aikana on ollut hyödyllistä ennakoida vaaroja ja uhkia.

Sadan euron palkanlasku vähentää  hyvää oloasi enemmän kuin minkä palkkasi nostaminen samalla summalla tuottaisi. Kielteisistä mielikuvista ja ensivaikutelmista on lisäksi vaikea päästä eroon. Naapurin töykeä käytös yhtenä aamuna leimaa hänet ikäväksi tyypiksi vaikka hän olisi kaikkina muina aamuina hymyilevä ja ystävällinen. Keräätkö vaimolta pisteitä, tulevia mokiasi varten. Negativity biaksen vuoksi se on järkevää. Yhtä mokaa korvaamaan tarvitaan paljon hyviä tekoja. Kokemukseni mukaan kavereiden kanssa pitkäksi venähtäneen illan paikkaus vaatii ainakin viisi hyvää tekoa.

Voimme onneksi opettaa tiedostamattoman minämme näkemään asiat useammin myönteisinä meditaation, kognitiivisen terapian tai mielialalääkkeiden avulla. Avioero, potkut ja muut elämän kolhut kirpaisevat kuitenkin meditaatiosta ja kognitiivisesta terapiasta huolimatta. Ne kuitenkin vaimentavat shokkia ja nopeuttavat palautumista.

Kenenkään ei tule kokea huonoa omaatuntoa siitä, että ei lähde tavoittelemaan sisäistä supersankariaan, joka tavoittelee mainetta ja mammonaa. Päinvastoin mikäli kykenet välttämään tällaiset pyrkimykset, olet jo oppinut sen mitä Gandhikin tiesi:

onnellisuus perustuu tyytyväisyyteen.

Mitä Monty Python voi opettaa positiivisesta ajattelusta

“Se mitä olemme tänään perustuu eilisen ajatuksille ja nykyhetken ajatukset rakentavat tulevaisuutemme. Elämä on mielemme tuotos.” – Buddha

Suhtautumisemme asioihin riippuu perintötekijöistä ja siitä haluammeko nähdä asiat positiivisina vai kielteisinä. Perintötekijöillemme emme voi onneksi mitään mutta voimme päättää nähdä asiat positiivisemmassa valossa. Se vaatii harjoittelua tai jatkuvaa mielialalääkkeiden syömistä. Suosittelen ensimmäistä.

Miksi jotkut näkevät lasinsa puoli täytenä?

Emme voi vaikuttaa siihen synnymmekö vasenaivoisiksi ja varovaisiksi vai oikea-aivoisiksi ja uteliaiksi. Oikea-aivoisten on todettu suhtautuvan uusiin asioihin vasenaivoisia positiivisemmin ja olevan vähemmän alttiita masennukselle. Perimä määrää tällä tavoin keskimääräisen onnellisuuden tasomme, eli sen näemmekö asiat keskimäärin hyvinä vai huonoina.

Varovaisuus ja pieni ennakkoluulo uusia asioita kohtaan ovat evoluution aikana kehittyneitä hyödyllisiä luonteenpiirteitä. Ihmisen kehittyessä varovaisemmat ihmiset säilyivät hengissä, tyhmän rohkeiden loukkaantuessa pois päiviltä. Liika ennakkoluulo ja varovaisuus estävät kuitenkin näkemästä asioiden hyviä puolia.

Elämme tiedostamatta

Aivojemme limbinen järjestelmä, joka vastaa alkukantaisista vaistoistamme, ja aivojen etulohko, joka arvioi onko asia miellyttävä vai vastemielinen, tekevät päätöksiä tietämättämme ja salaman nopeasti. Nämä päätökset perustuvat elämän aikana asiasta kertyneisiin ennakko-odotuksiin ja -luuloihin, tai vain satunnaiseen hetkeä aiemmin saatuun ärsykkeeseen, kuten mainokseen.

Tietoisuuden tehtäväksi jää keksiä jokin vähänkään järkevä syy mielipiteellemme tai ratkoa tilanteet, joissa pidämme useasta vaihtoehdosta yhtä paljon. Tämä tiedostamaton päätöksen teko on se “heikko liha”, joka ei näe hetken huumaa pidemmälle, ja joka saattaa toimia pitkän ajan hyvinvointiamme vastaan. Kun sisäinen elukkamme on tehnyt tällaisen salamannopean päätöksen, meillä on tapana pysyä tässä kannassamme järkähtämättä. Tämän vuoksi ensivaikutelma on niin tärkeä.

Myös tunteemme vaikuttavat päätöksentekoon. Surullisena kaikki tuntuu olevan huonosti, ja pelokkaana emme uskalla kokeilla uusia asioita. Mikäli olemme vihaisia jollekin meidän on vaikea nähdä asiassa hyviä puolia. Yritäpä nimetä yksi inhokkipuolueesi tekemä hyvä päätös. Minäkään en keksi yhtään.

Päätös opettaa mieli myönteisemmäksi

Elämä on sellainen kuin millaisena sen ajattelemme, totesi Boethius kun hän oli menettänyt maineensa ja rikkautensa, mutta löytänyt rauhan ja onnen. Meillä on mahdollisuus ajatella asioista myönteisesti tai negatiivisesti.

Emme voi kuitenkaan muuttua kadun aurinkoisen puolen kävelijöiksi pelkän päätöksen voimalla, sillä asioihin suhtautumisemmehan riippuu tiedostamattomasta päätöksenteosta. Meissä olevasta apinasta, joka ei tottele sanallisia käskyjä nähdä asiat myönteisinä.

Tiedostamatonta ei voi käskeä, mutta sen voi opettaa näkemään kielteistä useammin ne Monthy Pythoninkin peräänkuuluttamat  elämän hyvät puolet.

Kolme tietä mielenrauhaan ja myönteisyyteen

Voimme opettaa mielemme valitsemaan myönteiset ajatukset kielteisten sijaan meditoimalla. Myös kognitiivisen terapian ja mielialalääkkeiden on todettua auttavan. Jälkimmäisten heikkoutena on hinta, ja lääkkeetkin toimivat vain niin kauan kuin niitä käytetään. Ammattipsykologi osaa neuvoa milloin terapia ja mielialalääkkeet ovat oikeita vaihtoehtoja.

Meditaatio ehkäisee masennusta ja vähentää pelokkaita ja kielteisiä ajatuksia. Meditaation lisähyötyihin kuuluu ahdistuksen väheneminen, rentoutuminen ja tyytyväisyyden lisääntyminen. Meditaation on todettu parantavan myös itsetuntoa, myötätuntoa, nykyhetken havainnointia ja luottamusta sekä parantavan muistia. Meditaatio on ilmaista, vie vähän aikaa ja sitä on helppo harrastaa.

Tiedän, meditaatio kuulostaa vieraalta suomalaisen korvaan. Eihän kukaan kykene istumaan sellaisessa lootusasennossa, ja mitä se ihmeellinen mantran toistelukin on. Juuri näin alitajuntamme tuomitsee uuden asian kielteiseksi ennenkuin tiedämme asiasta mitään. Alitajuntamme ennakkoluulot saattavat estää mahdollisuuden parantaa omaa hyvinvointiamme ellemme pidä varaamme.

Meditaatiossa ei ole kyse sen kummemasta kuin rauhassa istumisesta ja hengityksen seuraamisesta. Istuminen ei kuullosta niin pelottavalta eihän?

Kirjoitan lähipäivinä omista meditaatiokokemuksistani ja siitä kuinka helppoa tämän vaikean taidon opettelu on.