Hidas puutarhanhoito vähentää stressiä

“Se joka istuttaa puutarhan, istuttaa onnen.” – kiinalainen sananlasku

Löysin puutarhanhoidon etsiessäni keinoja hallita elämääni ja vähentää työn ja lapsiperheen stressiä. Kasvillisuus ja vehmas vihreys vähentävät stressiä ja kasvien läheisyyden on todettu jopa auttavan sairauksien paranemisessa.

Nyt kaksi vuotta kaupungin palstaviljelmää hoivanneena olen huomannut, että kasveja hoitamalla ihminen saa onnistumisen ja oppimisen iloa, sekä sopivia haasteita. Työntäessäni sormet lämpimään multaan ja nostaessani sieltä itse omin käsin kasvattamaani ruokaa tunnen olevani osa jotain suurempaa.

Kasvimaanhoito on hidasta. Kasvit kasvavat jos olosuhteet ovat kohdallaan ja silloinkin vain omaan rytmiinsä. Hötkyilystä ei ole apua ja aikataulut ovat hyödyttömiä. Puutarhuri saa rauhoittua. Ajatukset hidastuvat. Ihmiset ovat luovimmillaan ollessaan kiireettömiä.

Aivot tarvitsevat lepoa ja kasvimaanhoito on juuri sitä. Se on aktiivista lepoa, joka rauhoittaa villinä laukkaavat ajatukset. Se on meditaatiota siinä missä tai-chi tai joogakin. Meditaatio auttaa palauttamaan mielenrauhan kiireen keskellä ja ylläpitää mielenterveyttä myös tulevien kiireisten kausien aikana.

Minulle kasvimaa on ennen kaikkea paikka rauhoittua. Vetäydyn palstalleni usein muun perheen nukahtaessa päiväunille tai illalla lapsiperheen vilinän rauhoituttua. Kastelen papupenkin ja istahdan puutarhatuoliin. Rentoutumistani jäsentää ajoittainen rikkaruohojen nyppiminen tai vaikka tukikeppien asettelu auringonkukille.

Keväällä, kun kasvimaakuume on lumien sulettua kuumimmillaan, saattaa kasvimaa aiheuttaa stressiä. Täytyisi ehtiä istuttamaan siemeniä ja tekisi mieli uudistaa taas koko perennapenkki. Harrastelijapuutarhurin on hyvä muistaa, että kasvimaanhoito ei ole vakavaa, vaikka se onkin niin tärkeää. Jos tänään, tällä viikolla tai tänä vuonna ei ehdi, niin ehkä ensi keväänä joutaa.

Tieto kasvimaanhoidon myönteisistä vaikutuksista omaan hyvinvointiin auttaa suhteuttamaan mullantonkimisen hyödyt. Rikkaruohot ehtii repiä huomennakin. Rauhallinen kasvimaasta nauttiminen on minulle suurta satoa arvokkaampaa.

Tässä viisi hyväksi havaitsemaani tapaa vähentää stressiä kasvimaalla:

1. Rauhoitu. Multaa ei tarvitse muokata jatkuvasti, eikä maatapeittävistä rikkaruohoista ole usein haittaa. Päinvastoin maanpeitekasvit ehkäisevät maanpinnalle muodostuvan haihtumista lisäävän kuoren syntymistä. Vesiheinät ovat joutilaan puutarhurin ystäviä.
2. Tarkkaile kasveja. Opit vuosi vuodelta enemmän kasvimaastasi ja kasveista. Huomaat, että kesäkurpitsa viihtyy palstalla hyvin, mutta pinaattia on turha yrittää kasvattaa. Myötäile kasveja ja istuta vain kasvimaallasi hyvin viihtyviä lajeja ja lajikkeita. Saat aikaan vehmaan ja helppohoitoisen keitaan. On hieno tunne oppia ymmärtämään kasvien mieltymyksiä.
3. Hanki mukava tuoli. Puutarhatuolin tulisi olla kasvimaan tärkein ja käytetyin työkalu. Nokkaunien ottamisen tulisi onnistua tuolissa.
4. Kastele letkulla. Mikäli maanpeitekasveista ja katteesta huolimatta kasvimaasi vaatii kastelua, käytä letkua. Voit istuskella tuolissasi unelmoiden, sillä välin kun letku juottaa kasvisi pienellä vedenpaineella. Haihdunnan minimoimiseksi kastele illalla tai aikaisin aamulla.
5. Syö ja juo. Syöminen ja seksi aikaansaavat ihmisissä suurta mielihyvää. Ota kasvimaalle mukaan erilaisia eväsleipiä ja syö porkkanoita suoraan penkistä. Kuumana kesäpäivänä ei mikään mielestäni voita kylmää olutta. Yksi olut rentouttaa. Voit valmistaa myös jääteetä mustaherukan lehdistäsi.

Elämään havahtuminen

Kuka tahansa typerys kestää kriisin. Se on tämä jokapäiväinen elämä joka meidät uuvuttaa. – Anton Chekhov

Loppuvuodesta 2007 huomasin, että suuri stressi ja uupumus on suuri mahdollisuus.  Olin tullut isäksi ja saanut samanaikaisesti työn johon minulla oli suuri intohimo. En osannut keskittyä elämässäni olennaiseen vaan pyrin tekemään kaiken mahdollisimman hyvin. En kyennyt siihen. Minulla ei ollut päämäärää. En ollut selvillä siitä mitä elämältäni halusin.

Mikäli kykenemme asettamaan ongelmamme perspektiiviin ja osaamme kanavoida ahdistuksen ratkaisujen etsimiseen näemme asiat uusin silmin. Tai paremminkin uusin arvoin. Ei tarvitse kuin katsoa kuvaa linnunradasta tai jossitella hetki esivanhempien riiausmahdollisuuksilla ja ongelmamme muuttuvat häviävän pieniksi. Stressi on merkki kyvyttömyydestämme hallita elämää. Olemme tehneet liikaa asioita ja asioita joilla ei ole meille merkitystä. Liikaan turhuuteen uupuminen pakottaa meidät hidastamaan ja arvioimaan elämäämme. Näemme mikä on meille elämässä arvokkainta.

Joululomalla 2007 etsin keinoja ottaa elämä takaisin haltuuni. Löysin erilaisia keinoja rauhoittaa mieltä. Rauhallinen mieli on mannaa ylikuumenneille ja ahdistuneille ajatuksille. Aloitin tai-chin ja ilmoittauduin kaupungin palstaviljelyjonoon. Lähdin myös kehittämään asuinaluettani asukasyhdistykseen.

Tarvitsin viikkoihini hidasta omaa-aikaa, hetkiä, jolloin aivoni saisivat levätä. Tai-chi on meille pohjois-eurooppalaisille suorittajille helppo tapa meditoida, kuten joogakin. Tiedostamattoman minämme kesyttämiseen tarkoitetut keinot auttavat stressin laannuttamiseen, lepäämiseen ja ennaltaehkäisevät tulevien kiireiden aiheuttamia paineita.

Kävin kevään ajan tai-chissa, mikä loi viikkooni rauhoittumisen hetkiä. Kahtena tuntina viikossa en voinut ajatella työasioita tai huolia kotona. Harjoitusten jälkeen olo oli rauhallinen. Tuntui kuin kävelisi hieman maanpinnan yläpuolella. Taakka oli otettu hetkeksi olkapäiltä.

Tai-chi unohtui kesällä. Kesäloma ja kasvimaanhoito auttoivat rentoutumaan ja tekivät meditoinnista tai-chin avulla turhaa. Syksyllä kasvimaa aloitti leponsa ja toimistoarki palasi täydentämään elämääni. Toinen lapsemme syntyi lokakuussa. Joululoma tuli taas oikeaan aikaan pelastamaan minut.

Jouluna 2008 löysin keinot hallita ajankäyttöäni. Ei riittänyt, että rauhoituin kahtena tuntina viikossa ja lepäsin lomalla. Minun täytyi ottaa myös muu elämäni hallintaan. Olin innoissani. Tutkailin itseäni ja annoin ajatusten lentää. Miten haluaisin elää?

Suurten elämänmuutosten tai vahvojen kokemusten aiheuttamat stressitilat aukaisevat uusia mahdollisuuksia. Havahdumme tarkastelemaan elämän tarkoitusta ja elämän arvojamme. Se onko havahtumisesta parempaan ja onnellisempaan elämään hyötyä, riippuu siitä muutammeko toimintaamme uuden tiedon mukaiseksi

Tieto siitä kuinka haluamme elää ja mitä pidämme elämässä arvokkaana ei riitä muuttamaan elämäämme. Olemme tottuneet elämään ja toimimaan tietyllä tavalla. Tapamme ovat kuin automaatioita. Emme suunnittele istuvamme TV:n edessä koko iltaa, silti teemme niin joka ilta. Emme tavoittele velkaa, mutta silti ostamme taas uuden auton ja isomman asunnon. Elämämme muuttuu helposti tiedostamattomaksi automaatioksi. Jotta voisimme elää unelmiemme elämää ja saavuttaa elämän tavoitteemme meidän tulee uudelleen kouluttaa sisäinen apinamme. Meidän tulee muuttaa tiedostamattomat tapamme joiden sanelemana toimimme.

Tapojen muuttaminen on vaikeaa ja kestää kauan, mutta se ei ole mahdotonta ja palkintona on onnellisempi hyvä elämä ja vahva tunne elämän hallinnasta.

Olen kahden vuoden aikana kehittänyt keinoja elämänlaatuni parantamiseksi, tapoja joiden avulla nauttisin eniten lyhyestä elämästäni. Olen kerännyt ja lukenut elämänhallinnasta, hyvästä elämästä, hyvinvoinnista ja onnellisuudesta. Henkilökohtaisen onnellisuuden mahdollistavan hyvinvoinnin parantaminen on mahdollista. Keinot ovat tiedossa. Ne tulee vain ottaa tavaksi. Olen omaksunut jo muutaman tavan. Toivottavasti Vehmas Assembly osoittautuu leppoisaksi foorumiksi omaksua lisää.

Mitä tehdä lomalla – joutilaan tehtävälista

Lomakausi on pyörähtänyt Suomessa käyntiin. Itse olen viettänyt viimeiset kaksi viikkoa vapaaherrana ja toinen lomarupeama odottaa heinäkuussa. Mitä lomalla kannattaisi tehdä?

Lomahan on omaa-aikaa jota ei myydä työnantajalle. Työaikakin on omaa-aikaa mutta olet sopinut käyttäväsi tämän osan elämästäsi sopivaa korvausta vastaan työnantajasi parhaaksi katsomalla tavalla. Lomalla monelle pukkaa päälle kauhea stressi. Miten näiden neljän viikon aikana ehtii tehdä sen kaiken mitä talvella ei töiden vuoksi ehtinyt?

Monelle käy kuten minulle. Talvi menee suhahtaen ohi ja ajatukset pyörivät vain työssä. Arki kulkee kuin autopilotilla. On kiire ja liikaa töitä. Lomalla on tärkeä rooli loppuunpalamisen ehkäisijänä. Ihminen ei kestä jatkuvaa työpainetta. Ideaalitilanteessa tällaista tarvetta ei tietenkään olisi ja minäkin osaisin jaksottaa ja ottaa sopivan määrän työtehtäviä hoitaakseni. Ehtisin tehdä talvella hötkyilemättä muutakin.

Lomalla tulee levätä ja rauhoittua (jotta jaksaa taas painaa). Oppia olemaan joutilaana ja kestämään tylsistymistä. Joutilaisuuden eduthan ovat mahtavat mutta kuinka se tehdään? Tässä muutama hyväksi havaittu keino:

1. Tee vähemmän Useiden asioiden tekeminen samaanaikaan on sitä pahinta myrkkyä rauhalliselle mielelle. Päivän ohjelmaa suunnitellessasi jätä puolet asioista tekemättä. Nuku pidempään tai ota alennusmyyntireissun sijaan nokkaunet.
2. Tee vielä vähemmän Koska joutilaana olo on meille niin tuhottoman vaikeaa kannattaa tekemisen vähentämiseen keskittyä. Joutilaana ihminen unelmoi ja aivot saavat ratkoa ongelmia sillä aikaa kun ihastelemme pilvien liikkumista. Informaatiotulva tukkii omat ajatukset. Älä lue sähköposteja, älä katso uutisia, älä lue uutisia, jätä kännykkä kotiin ja sovi tapaamiset kuten ennenvanhaa. Käyn tällähetkellä sisäistä kamppailua tuon viimeisen kohdan kanssa. Sosiaalinen media on heikkokohtani.
3. Ole läsnä Nyt kun olet saanut omat ajatukset takaisin uutistulvan uppeluksista ja irrottautunut email- ja nettisiteistä voit vihdoin olla läsnä. Tapaa ystäviä, ole perheesi kanssa. Kuuntele heitä kun he puhuvat. Katso silmiin.
4. Maistele ruokaa Thaimaassa ollessani ruokailuvauhtini puolittui. En halunnut vaikuttaa ainoalta nälkäiseltä. Ruoka maistuu hitaasti syötynä paremmalta. Vertaile kesän aikana kuka lähitorilla myy parhaita perunalajikkeita tai kenellä on kauppahallissa parhaat makkarat ja mureimmat luomuentrecot.
5. Istuta kasvi ja syö se Mikään ei ole niin hyvää kuin itse kasvatettu ruoka. Istuta parvekkeelle tai ikkunalaudalle salaatteja, retiisejä ja osta kirsikkatomaatin taimi. Puutarhaliikkeillä on hyvät taimivalikoimat. Nam nam
6. Kävele ihminen on kehittynyt liikkumaan jalkaisin, usko tai älä. Kävely on hieno tapa liikkua kun ei ole kiire. Ja kiirehän meillä ei ole kun emme ole paljon mitään tekemässäkään. Kävele kauppaan, rannalle, puistoon.
7. Lue Aina päiväunien ja kävelyiden lomassa on luksusta istahtaa tai köllähtää sohvalle tai viltille lukemaan ajatuksia herättelevää kirjallisuutta (joutilaat aivot pitävät uusista ajatuksista). Älä lue lehtiä vaan kirjoja. Jokaisen lukupinosta tulisi löytyä riemastuttavan herättelevä uusi The Idler – Smash the system
8. Käy ongella Onki maksaa muutaman euron mutta vastineeksi saat luksusta. Saat rauhoittua vedenäärellä ja miettiä sinisiä ajatuksia ja meditoida pomppivaa kohoa. Kalat saattavat häiritä välillä, mutta tämä on vältettävissä vaihtamalla lepäilypaikkaa.
9. Nuku lisää Päiväunet ovat poikaa. Tapaan totuttelu vaatii kuitenkin itsekuria. Aivot kapinoivat vastaan ja keksivät kaikkea turhanpäiväistä tekemistä mikä ei muka voisi odottaa. Mikään ei ole niin tärkeää, ettei ensin voisi nukkua päikkäreitä. Pelastat samalla maailmaa, onhan nukkuminen ympäristöystävällisin teko jonka voit tehdä.
10. Selkeytä elämääsi Millaisena ihmisenä haluat, että sinut muistetaan? Mistä sinun hyvä elämäsi koostuu? Kirjoita lista ylös ja pohdi kuinka nämä ominaisuudet voi saavuttaa. Aseta ensi kesäksi välitavoitteet hyvälle elämällesi. Töiden ja kiireiden taas alkaessa sinulla on mielessä omat päämäärät jotka ankkuroivat sinut tukevasti elämään. Alennusmyyntejäkin on helpompi vastustaa mikäli vuoden 2010 kevätmuodin omistaminen ei kuulu elämäntavoitteisiisi. Sinulla on suunta ja olet matkalla sitä kohti.

Toivottavasti ajatuksista on apua kun karsit lomasuunnitelmiasi. Hyvässä lykyssä sinulla ei ole suunnitelmia. Minulla on. Neljän viikon aikana aion: uida, nukkua, syödä, saunoa ja istua kasvimaalla.

Kuinka sinä aiot lomailla, mikä on paras lepäilyvinkkisi?

Postaus julkaistiin alunperin Sampsa Kiianmaan henkilökohtaisessa blogissa.