Näin virittäydyt joulumielelle ja hellit hermojasi

“Kunpa voisimme säilöä joulua hillopurkkeihin ja aukaista purnukallisen joka kuukausi” – Harlan Miller

Juhlat ovat onnellista aikaa, jos antaa itselleen luvan antautua juhlamielelle. Juhlamieli on siitä mainio olotila, että silloin on lähes pakko olla onnellinen. Onnettomana kun on vaikea juhlia.

Juhlaan liittyy naurua, ruokaa, juomaa, hyvää seuraa, antamista ja yllätyksiä. Kyynisyys kannattaa heittää romukoppaan ja antautua Joulun vietäväksi. Mitä jos yrittäisit tänä vuonna palauttaa mieleen, miksi Joulu oli lapsena aina niin taianomainen ja vuoden odotetuin aika.

Suomessa Joulun riemuun ja hauskaan lomittuu ajatus rauhoittumisesta ja levollisuudesta. Jouluna kukaan ei odota, että teemme mitään. Saamme ja annamme itsellemme luvan hiljentyä.

Saamme nauttia Jouluna runsain mitoin hyvää oloa tuovista ja mieltämme hellivistä kokemuksista:

• Ystävät. Nautimme perheen ja ystävien seurasta. Saamme keskustella ja nauraa. Sosiaaliset suhteet ja yhdessä olo tekevät meistä onnellisia.
• Antaminen. Olet varmasti huomannut kuinka antamisesta saa paremman olon kuin saamisesta. Hyvän tekemisestä tulee yksinkertaisesti hyvä mieli.
• Musiikki. On harmi, että olemme luopuneet musisoinnista. Mikään ei nosta tunnelmaa kattoon niin kuin reipas yhteislaulu. Antakaa mennä, pääasia on, että naurattaa. Laulu vapauttaa. Lataa tästä tuttujen joululaulujen sanat (pdf)
• Ruoka ja juoma. Perheen ja ystävien kanssa pöydän ääressä istuminen ja keskustelu on hyvän ruoan ja juoman ansiosta vieläkin antoisampaa. Voit maksimoida ruoan ja juoman suoman mielihyvän syömällä kaikkea vähän.
• Hiljentyminen. Hautausmaalla käyminen on kaunis ja tärkeä rituaali. Saamme hiljentyä perimmäisten kysymysten äärellä ja tuntea olevamme osa jotain suurempaa. Olemme linkki menneiden ja tulevien sukupolvien välillä. Meidän elämämme on tärkeä. Joulukirkossa käyminen on hiljentävä kokemus niillekin, jotka eivät usko. Ylimaalliset kokemukset tuovat elämään tarkoitusta ja herättävät meidät näkemään maailman ihmeellisyyden.
• Joutilaisuus. Riemun ja juhlan jälkeen annamme jouluisin itsellemme luvan rauhoittua ja antautua ihanaan joutilaisuuteen. Joulupukin tuoman dekkarin lukeminen kynttilän välkkeessä on ihanan tuottamatonta.
• Pimeys. Sydäntalven pimeys rauhoittaa. Onko mikään miellyttävämpää kuin nukahtaa havujen tuoksussa hyvän kirjan ääreen, kun ulkona sataa lunta ja suussa maistuu suklaa ja punaviini.

Ennen työpaikoilla osattiin pikkuhiljaa hiljentää vauhtia ja laskeutua joulurauhaan töitä vähentämällä. Tapa kannattaa ottaa käyttöön ja ajoittaa työt niin, että voit rauhoittua muutamaa päivää ennen pyhiä. Hiljentäminen auttaa joulustressin välttämisessä, ja antaa aikaa virittäytyä juhlatunnelmaan.

Kymmenen keinoa virittäytyä joulutunnelmaan:

1. Joululaulujen kuuntelu esimerkiksi Jouluradiosta on varma keino päästä tunnelmaan.
2. Leivopipareita tai joulutorttuja. Pakastetaikinoilla leipominen onnistuu ensikertalaiseltakin. Hyvää ja tuo Joulun tuoksun kotiin.
3. Tee pihalle lumilyhty.
4. Lähetä joulukortteja tai kirjeitä. Kerro miksi halusit kirjoittaa juuri hänelle, ja mitä merkittävää elämässäsi on tapahtunut kuluneena vuonna. Milloin sinä sait viimeksi kirjeen? Tulisitko iloiseksi sellaisen saamisesta? Anna se ilo jollekin sinulle tärkeälle henkilölle.
5. Koristele koti. Tontut ja kynttilät tuovat tunnelmaa. Askartele olkikoristeita tai leikkaa silkkipaperista ikkunoihin lumihiutaleita. Käsillä tekeminen ja työn lopputuloksen näkeminen on jotain mitä saamme kokea nykyään liian harvoin. Tee-se-itse voittaa aina television katselun. Aina.
6. Osta kotiin kuusi tai havuja, ahh mikä tuoksu.
7. Juttele lasten kanssa Joulusta. Lapset osaavat arvostaa Joulun taikaa. Lasten kanssa voit palauttaa mieleen sen kihelmöivän jännityksen ennen pukin saapumista. Yhtä hymyä ja tonttuja hämmästelevää intoa.
8. Tee kävelyretki kaupungilla jouluvaloja ihastellen.
9. Tee joululahjoitus hyväntekeväisyyteen.
10. Käykää romanttisilla luistelutreffeillä ja juokaa kuumaa kaakaota huopien alla.

Joulu on upea mahdollisuus elää onnellisia päiviä ystävien ympäröimänä ja arjen ulottumattomissa. Joulu on yhtä juhlaa, nauti siitä.

Voit aloittaa Jouluun rauhoittumisen tällä En etsi valtaa loistoa kappaleella.

Onnellista ja joutilasta Joulua kaikille Vehmas Assemblyn ystäville!

Joutilaisuus on vapaa-aikaa

Pidä varasi jos huomaat menettäväsi vapaa-aikaa, sillä saatat menettää samalla sielusi. – Logan P. Smith

Suomessakin on alettu pohtia joutilaisuuden ja hidastamisen etuja. Kasvava joukko suomalaisia kokee tarvetta hidastaa oravanpyörän vauhtia.

“Hidastaminen ei tarkoita kaiken tekemistä etanan vauhdilla, vaan työskentelyä, leikkimistä ja parempaa elämää tekemällä asiat sopivalla vauhdilla.” – Slow Planet

Slow-liike, elämän tarkoituksellinen hidastaminen ja joutilaisuus houkuttelevat monia. Joutilaisuus särähtää korvaan kuitenkin perisyntinä, kaiken pahan alkuna.

Ristiriita näkemysten välillä johtuu tavasta ymmärtää termi. Minä, ja uskon, että monet muutkin joutilaisuudesta puhuvat, tarkoittavat joutilaisuudella sitä mitä Josef Pieper kutsuu nimellä vapaa-aika, leisure.

Kirjassaan Leisure – The Basis of Culture Pieper kuvaa vapaa-aikaa työyhteiskunnan vastakohdaksi, mielentilaksi jossa ihminen on sinut itsensä kanssa ja antaa asioiden löytää oma tilansa ja paikkansa. Ihminen on rauhallinen ja elää puuttumatta asioihin. Mieli on vapaa-ajalla vapaa kuten juuri ennen nukahtamista.

Vapaa-aika ei ole tarkoitushakuista. Vapaa-aika ei ole tauko työstä jotta jaksaisi taas tehdä töitä. Vapaa-ajan mielentilassa ihminen kokee yhtä maailman kanssa. Piperin mukaan ihminen muuttuu tällöin sieluksi tai hengeksi, osaksi kaikkeutta. Vapaa-aika avaa vapauden portit ollen välitila työn ja työttömyyden välillä.

Downshifting, eli kohtuullistaminen, nähdään Sitran mukaan tapana lisätä vapaa-aikaa ja joutilaisuutta.

“Downshifting viittaa yksittäisten yksilöiden tai ihmisryhmien toimintamalliin, jossa yksilöt pyrkivät karkaamaan liian raskaaksi ja verottavaksi kokemastaan työelämän oravanpyörästä.”

Itse ymmärrän downshiftauksen paremminkin kulutuksen vähentämisenä. Kulutus kohtuullistetaan kestävämmälle tasolle. Kulutuksen vähentyessä ei rahalle ole enää yhtä suurta tarvetta ja vapaa-aikaa voidaan lisätä.

Oli niin tai näin, kohtuullistaminen tai hidastaminen on nykysuomessa vaikeaa. Hidastaminen muuttuu helposti itseasiaksi ja tarkoitushakuiseksi. Hidastetaan jotta… Ja lopulta ei kuitenkaan tiedetä miksi, mitä ja kuinka paljon tulisi hidastaa.

Oma elämäni on hidastunut koska olen pyrkinyt nostamaan omaa hyvinvointiani. Olen keskittynyt minulle tärkeisiin asioihin ja karsinut ylimääräisen hälinän. Minulla on nyt mahdollisuus tehdä rauhassa minulle mieluisia asioita.

Joutilaisuus, hitaus ja kohtuullistaminen ovat minulle seurauksia hyvinvoinnin nostamisesta, eivät välineitä tai päämääriä itsessään. Mikä parasta elämän rauhoittuminen ja lisääntynyt vapaa-aika, siis aika ilman tarkoitusta, ovat omiaan yhä nostamaan hyvinvointia.

Lue lisää työn ja kulutuksen roolista onnellisessa elämässä ebookista: Työn Hyväksikäyttö – Onnellisuuden tavoittelijan opas työelämään

Vehmas Assembly julkaisee ja jakaa kirjan luettavaksesi ensi viikolla!

Muualla hidastamisesta kirjoitettua:

• eräs aiempi postaukseni aiheesta: Hitaus auttaa ihmistä ja ympäristöä
• Sitran Kansallinen ennakointiverkosto tutki kohtuullistamista
• Kohtuullistaminen, leppoistaminen vai lipuileminen?
• Kohtuullistettu, mutta silti kiireinen joutilas
• Julistan elintasoni riittäväksi
• Slow Planet

Jätä mukavuudenhalu lampaille

“Älä pelkää reviirisi laajentamista, mukavuusalueen ulkopuolelle astumista. Sieltä löytyy ilo ja seikkailu.” – Herbie Hancock

Edellistä postausta kommentoidessani muistin Qaikussa pohditun “sittenkun”-elämisen. Olen onnellinen sitten kun… Alan toteuttaa unelmiani sitten kun… Muutan tapojani sitten kun… Varo että et aloita elämäsi elämistä vasta sitten kun on liian myöhäistä.

Sittenkun-elämässä on kyse itsensä huijaamisesta ja muutoksen pelosta. Uskottelemme, että onnellinen elämä alkaa sitten kun ansaitsemme tarpeeksi, tai sitten kun lapset muuttavat kotoa, tai sitten kun pääsemme eläkkeelle. Tiedämme huijaavamme itseämme, mutta meitä pelottaa myöntää sitä.

Mikään ei pelota niin kuin muutos. On helppoa tuudittautua arjen vietäväksi ja vältellä vaikeiden kysymysten esittämistä itselleen. Ikävät asiat pidetään pinnanalla kiireen ja viihteen avulla. Hidastaminen ja pysähtyminen on mahdotonta, sillä arki saattaisi näyttäytyä meille tyhjänä. Mitä minä teen? Mihin olen matkalla?

Arki sujuu kuin huomaamatta. Arjen eläminen on helppoa, vaivatonta ja riskitöntä. Taas meni viisi vuotta, ihan huomaamatta. Mukavuudenhalumme estää meitä elämästä onnellista täyttä elämää.

Eläessämme rauhallisemmin, ehdimme kyseenalaistaa annettuja malleja ja muodostaa omat arvomme. Joku huomaa, että elämässä on tärkeämpiä asioita kuin korkea virka ja uusi auto. Toinen kokee liikkuvan, vapaan sinkkuelämän omakseen. Kolmas omistautuu perheelleen. Hidastaessamme ehdimme muodostaa selkeitä elämän arvoja ja rakentaa niiden varaan tavoitteita.

Muutosten tekeminen on arkea vaikeampaa. Se on jännittävää. Uudet käänteet antavat meille mahdollisuuden elää hetkissä. Kuinka nyt tulisi toimia?

Elämäsi seikkailulle kannattaa lähteä suunta selvillä. Kun tiedät, että suunta on oikea, tiedät eläväsi oikein. Hyvän elämän kannalta ei ole yhtä tärkeää päästä tavoitteeseen, kuin se täyden elämisen tunne jonka saat tietäessäsi eläväsi unelmaasi. Uskallat elää niin kuin ajattelet. Se on onnea.

Minä olen matkalla kohti hyvää, rehellistä ja avuliasta perheenisyyttä. Mihin sinä haluat suunnata?

« Edellinen sivu — Seuraava sivu »