Kansalaisjournalismi ja elämäntarinat

“Viestintä johtaa yhteisöön, siis ymmärtämiseen, läheisyyteen ja molemminpuoliseen arvostukseen.” – Rollo May

Kansalaisjournalismi on vapaaehtoistyötä, uuden oppimista ja tunnetta siitä, että on osa suurempaa yhteisöä. Kansalaisjournalismi lisää onnellisuutta. Vehmas Assembly järjestää yhdessä Pohjois-Haaga seuran kanssa kaksiosaisen pikakurssin kansalaisjournalismista.

Kansalaisjournalismi voimistaa yhteisön

Olen toista vuotta edistänyt asukaslähtöistä kansalaisjournalismia Pohjois-Haagassa Helsingissä. Tavoitteena on kehittää Pohjois-Haagan kotisivuista haagalaisten näköiset antamalla asukkaille vapaat kädet kirjoittaa uutisia, ilmoituksia ja tarinoita.

Sen sijaan, että kotisivujen toimitus kertoisi mitä Pohjois-Haagassa tapahtuu tai mistä puistoissa puhutaan, asukkaat kertoisivat sen itse. Pohjois-Haagalaiset joukkovoimailevat (crowdsource) omat uutisensa.

Tällaista kansalaisten oma-aloitteista uutistuotantoa kutsutaan kansalaisjournalismiksi. Kansalaisjournalismilla on mahdollista luoda ja voimistaa yhteisöllisyyttä tietyllä alueella.

Yksinkertaisimmillaan kansalaisjournalimia on blogin kirjoittaminen, tai tapahtuman raportoiminen suorana vaikka Twitterin avulla. Itse viehätyin bloggauksessa sen antamaan voiman tunteeseen. Saan itse päättää mitä julkaisen ja millä tavalla julkaisen. Lakeja ja hyviä journalistisia käytäntöjä kannattaa tietenkin noudattaa.

Vapaaehtoistyö ja onnellisuus

Vapaaehtoinen oman asuinalueen eteen ponnistelu on tehnyt minusta yhteisön jäsenen ja onnellisemman. Tunne siitä, että on osa yhteisöä tekee lähinurkilla liikkumisesta mielenkiintoisempaa.

Roolini osana yhteisöä on voimaistanut minut etsimään ongelmiin rakentavia ratkaisuja. Sen sijaan, että valitan kuinka harmaata juna-asemalla on, mietin kuinka saisimme alueesta viihtyisämmän. Näen kielteiset asiat positiivisina haasteina. Minäkuvani on parantunut kun tiedän, että voin vaikuttaa asioihin. Yksi tapa vaikuttaa asioihin on  kirjoittaa niistä alueen kotisivuille.

Hyvän tekeminen on sankareiden hommaa

Vapaaehtoistyö lisää ihmisten onnellisuutta. Yksi syy tähän on uusien sosiaalisten suhteiden syntyminen. Me ihmiset rakastamme ihmisiä. Jopa sosiaalisia tilanteita aristelevat ihmiset saavat mielihyvää uskaltautuessaan juttelemaan muiden kanssa.

Emme tee vapaaehtoistöitä kenelle tahansa, vaan taholle jonka koemme tärkeäksi ja jonka katsomme edistävän hyviä asioita. Vapaaehtoistyössä saamme toimia omien arvojemme mukaisesti. Rakennamme mielessämme elämäntarinaa (life story model of identity). Toimimalla arvojesi mukaisesti voit kuvata itsesi elämäntarinassasi sankarina. Kukapa ei olisi onnellinen sankarin roolista. Sankarin elämä on hyvä elämä.

Ryhdy paikallistoimittajaksi Pohjois-Haagan kotisivuille – ilmainen koulutus 7.10.

Vehmas Assemblyn kurssilla osanottajat saavat Sampsa Kiianmaan, Mediablogista tutun Matti Lintulahden ja Helkan Ilari Kajasteen johdolla opastusta mielenkiintoisten paikallisuutisten kirjoittamiseen. Kurssin toisessa tapaamisessa ratkotaan harjoitustehtävien synnyttämiä kysymyksiä ja teknisiä hankaluuksia.

Tarvitaanko onnellisuuteen työtä?

“Leikki on aina vapaaehtoista. Mikä voisi muuten olla leikkiä on työtä jos siihen pakotetaan.” – Bob Black

Suomessa työ nähdään päämääränä. Poliitikot tavoittelevat täystyöllisyyttä, ja me suomalaiset ponnistelemme koko elämämme jotta saisimme aina vain paremmin palkatun työpaikan. Yritän tässä postauksessa kiteyttää sen miksi työtä ei tulisi nähdä päämääränä vaan keinona. Keinona saavuttaa parempi hyvinvointi ja onnellisuus.

Tekeekö työ onnelliseksi?

Työn tärkein tehtävä on elannon ansaitseminen. Saamme palkalla tyydytettyä osan perustarpeistamme. Voimme maksaa vuokran tai yhtiövastikkeen, ostaa ruokaa ja maksaa sähkön. Silloin tällöin ostamme vaatteen tai pari. Perustarpeiden tyydyttäminen mahdollistaa hyvinvoinnin, ja hyvinvointi mahdollistaa onnellisuuden.

Työ voi mahdollistaa onnen myös tarjoamalla meille sopivia haasteita ja mahdollisuuksia toteuttaa henkilökohtaisia vahvuuksiamme. Vahvuuksien toteuttaminen antaa meille flow-kokemuksia ja suurta tyydytystä. Työ voi myös liittää meidät osaksi jotain meitä suurempaa kokonaisuutta. Elämämme saa uuden merkityksen jos tunnemme vaikuttavamme maailmaan.Työn tehtävä tyydytyksen ja merkityksen luojana on kuitenkin toissijaista verrattuna työn rooliin elannon ansaitsemisessa.

Mutta eikö elannon voi ansaita ilman työntekoakin?

Vaatiiko onnellisuus työtä?

Ei vaadi. Mikäli voit tyydyttää perustarpeesi, sinulla on haastavia tavoitteita ja flow-kokemuksia ilman työtä, et tarvitse työtä onnellisuuden saavuttamiseen.

Moni varmasti ihmettelee kuinka kukaan voi olla onnellinen jos rahat riittävät vain perustarpeisiin. Kulutustavaroiden ostamisen on todettu olevan huono keino parantaa elämänlaatua. Ostamisen ja uuden esineen tuoma mielihyvä haihtuu nopeasti. Jatkuva kulutustavaroiden päivitys johtaa kulutusoravanpyörään joka vähentää onnellisuutta. Jollain on aina sinua hienompi ja uudempi kännykkä.

Mielekäs, sinulle sopiva työ voi siis olla kätevä keino napata kaksi kärpästä yhdellä iskulla: ansaita elanto ja luoda onnelle paremmat edellytykset. Työ ei kuitenkaan ole ainoa keino napata näitä kärpäsiä.