Kuusi keinoa parantaa työhyvinvointia ja tulla onnelliseksi
Sampsa kirjoitti, 28/09/2009
Seuraa Twitterissä

Kuva cc The U.S. Army
“Työttömyys heikentää ihmisiä. Vapaa-aika vahvistaa heitä.” -Mason Cooley
Viime viikolla ymmärsimme, että työ ei ole välttämätöntä onnellisuudelle. Työ on yksi hyvä keino parantaa onnellisuuttamme toimeentulon, sopivien haasteiden ja vaikutusmahdollisuuksien avulla. Tässä postauksessa pohdimme kuinka voimme maksimoida työn myönteiset vaikutukset omalle hyvinvoinnillemme.
1. Saatko käyttää vahvuuksiasi? Meillä jokaisella on henkilökohtaisia vahvuuksia. Joku on utelias, toinen osaa ajatella kriittisesti ja kolmas on synnynnäinen ryhmänjohtaja. Voit testata omat vahvuutesi Pennsylvanian yliopiston Positiivisen psykologian keskuksen test centerissä, josta löytyy 24 persoonallisuusvahvuutta mittaava testi (VIA Survey of Character Strengths). Hakeudu työhön jossa saat käyttää vahvuuksiasi päivittäin. Nautit siitä.
2. Muokkaa työtä vahvuuksiesi mukaiseksi. Ellet voi vaihtaa työtäsi sinulle paremmin sopivaan, pyri muokkaamaan nykyistä työtäsi. Tavoittele työrutiineja joissa voit käyttää vahvuuksiasi. Jos työsi on rutiininomaista mutta nautit uuden oppimisesta, opettele uusia tapoja tehdä työsi. Jos teet yksilötyötä mutta nautit ryhmätyöstä, ehdota tiimien perustamista.
3. Tiedätkö työsi merkityksen? Piti tiimityöstä tai ei, työn laajempi tarkoitus on tärkeä tietää. Työmme saa merkityksen, kun tiedämme mitä meidän tulee tehdä, tiedämme työmme merkityksen suuremmalle kokonaisuudelle, esimerkiksi tiimille tai yhtiölle, ja kun saamme työskennellä jonkin suuremman hyvän vuoksi.
Merkityksellinen työ on hyvä työ, ja hyvä työ luo päivittäin mahdollisuuksia onnen tunteille. Lääkärin ja opettajan töitä pidetään merkityksellisinä. Myös tavallisempi työ on merkityksellistä jos osaa katsoa sitä uudella tavalla. Kaupankassa on tärkeä linkki ruokaketjussa pellolta ihmisille. Mitä kävisikään jos kassat jäisivät kotiin? Ilman siivoojia ja roskakuskeja yhteiskunta olisi pulassa: sairaalat pysähtyisivät eivätkä lääkärit kykenisi hoitamaan potilaita.
4. Ovatko työtavoitteesi selvillä? Työmme mielekkyys nousee, kun kykenemme hahmottamaan yksittäisten askareiden merkittävyyden kokonaisuudelle. Kirjoitin elämäntavoitteita käsittelevässä postauksessa
“…vuositavoitteet tekevät vuodesta mielekkään kokonaisuuden, joka taas on osa monivuotista työsuunnitelmaa. Juuri tämän takia teemme töissä tavoitteille työsuunnitelman. Suunnittelemalla askeleemme kohti tavoitteita saavutamme ne helpommin, eikä työmme muutu satunnaiseksi harhailuksi. Tavoitteet tekevät työmme myös mielekkääksi kun tiedämme, että tylsätkin toimet ovat tärkeä osa kokonaisuutta.”
5. Ellet kykene muokkaamaan työtäsi tyydyttävämmäksi, harkitse työajan lyhentämistä. Jos työsi ei ole edellisten harjoitusten jälkeenkään kuin keino ansaita rahaa, ei töitä kannata tehdä enempää kuin minkä perustarpeiden tyydyttäminen vaatii. Rajoita työaikasi alemmalle kulutustasolle. Voit nauttia lisääntyneellä vapaa-ajalla itsesi toteuttamisesta asettamalla itsellesi sopivia haasteita asioissa joiden tekemisestä nautit tympeää työtäsi enemmän. Lisääntynyt vapaa-aika antaa paremmat mahdollisuudet viettää aikaa ystävien ja perheen kanssa. Vahvat sosiaaliset suhteet tekevät sinusta tutkitusti onnellisemman.
6. Jos olet unelmatyössäsi joka luo jatkuvia flow-tunteita ja voit työn avulla tavoitella henkilökohtaisia tavoitteitasi, harkitse työajan lyhentämistä. Älä anna työn haitata muiden elämäntavoitteiden toteuttamista. Työtä, jonka avulla voi ansaita elannon ja luoda elämälle merkitystä, on vaikea sovittaa elämän muihin tavoitteisiin. Työ vie helposti mennessään. Lepo, ystävät ja perhe unohtuvat. Pelkkä unelmatyö ei tee meitä onnelliseksi.
Totesin pari postausta sitten, että on kaksi tapaa tehdä töitä: onnellinen ja väärä. Hyvä työ on keino saavuttaa elämäntavoitteita. Gandhi totesi, että pyrkiminen toimimaan omien arvojensa mukaan on onni. Eli, onnea on se kun ajattelemme, puhumme ja toimimme koherentisti, yhtenäisesti.
Töitä ei siis kannata tehdä mikäli työnteko ei edistä hyvinvointia. Onnellisuuden ja hyvinvoinnin maksimoimiseksi töitä tulisi tehdä vain sen verran kuin omat elämäntavoitteet vaativat. Tällöin työnteko ei haittaa elämässä tärkeämpien asioiden toteuttamista.
Tarvitaanko onnellisuuteen työtä?
Sampsa kirjoitti, 21/09/2009
Seuraa Twitterissä

Kuva cc subnet24
“Leikki on aina vapaaehtoista. Mikä voisi muuten olla leikkiä on työtä jos siihen pakotetaan.” – Bob Black
Suomessa työ nähdään päämääränä. Poliitikot tavoittelevat täystyöllisyyttä, ja me suomalaiset ponnistelemme koko elämämme jotta saisimme aina vain paremmin palkatun työpaikan. Yritän tässä postauksessa kiteyttää sen miksi työtä ei tulisi nähdä päämääränä vaan keinona. Keinona saavuttaa parempi hyvinvointi ja onnellisuus.
Tekeekö työ onnelliseksi?
Työn tärkein tehtävä on elannon ansaitseminen. Saamme palkalla tyydytettyä osan perustarpeistamme. Voimme maksaa vuokran tai yhtiövastikkeen, ostaa ruokaa ja maksaa sähkön. Silloin tällöin ostamme vaatteen tai pari. Perustarpeiden tyydyttäminen mahdollistaa hyvinvoinnin, ja hyvinvointi mahdollistaa onnellisuuden.
Työ voi mahdollistaa onnen myös tarjoamalla meille sopivia haasteita ja mahdollisuuksia toteuttaa henkilökohtaisia vahvuuksiamme. Vahvuuksien toteuttaminen antaa meille flow-kokemuksia ja suurta tyydytystä. Työ voi myös liittää meidät osaksi jotain meitä suurempaa kokonaisuutta. Elämämme saa uuden merkityksen jos tunnemme vaikuttavamme maailmaan.Työn tehtävä tyydytyksen ja merkityksen luojana on kuitenkin toissijaista verrattuna työn rooliin elannon ansaitsemisessa.
Mutta eikö elannon voi ansaita ilman työntekoakin?
Vaatiiko onnellisuus työtä?
Ei vaadi. Mikäli voit tyydyttää perustarpeesi, sinulla on haastavia tavoitteita ja flow-kokemuksia ilman työtä, et tarvitse työtä onnellisuuden saavuttamiseen.
Moni varmasti ihmettelee kuinka kukaan voi olla onnellinen jos rahat riittävät vain perustarpeisiin. Kulutustavaroiden ostamisen on todettu olevan huono keino parantaa elämänlaatua. Ostamisen ja uuden esineen tuoma mielihyvä haihtuu nopeasti. Jatkuva kulutustavaroiden päivitys johtaa kulutusoravanpyörään joka vähentää onnellisuutta. Jollain on aina sinua hienompi ja uudempi kännykkä.
Mielekäs, sinulle sopiva työ voi siis olla kätevä keino napata kaksi kärpästä yhdellä iskulla: ansaita elanto ja luoda onnelle paremmat edellytykset. Työ ei kuitenkaan ole ainoa keino napata näitä kärpäsiä.
Multitasking – mitä enemmän teet sitä vähemmän saat aikaan
Sampsa kirjoitti, 31/08/2009
Seuraa Twitterissä

Kuva cc foreverdigital
“Kahden asian samanaikainen tekeminen on olla tekemättä kumpaakaan.“ – Publius Syrus
Multitasking, usean asian samanaikainen tekeminen, heikentää keskittymiskykyä ja työtehokkuutta. Tekemällä vähemmän saavuttaa enemmän. Multitaskaajat heikentävät keskittymiskykyään mikä saattaa johtaa työuupumukseen.
Havahdutko koskaan siihen, että teet tietokoneella jotain aivan muuta kuin mitä sinun piti tehdä? Olit kirjoittamassa asiakkaalle sähköpostia mutta havahdut selaamasta RSS-tilauksiasi samalla kun vilkuilet mitä kaikkea selaimen välilehdiltä löytyy, kuuntelet youtube-videota ja vilkuilet Facebookkia – ja Twitteriä. Muistatko havahduttuasi mitä sinun piti tehdä tai edes mitä teit poukkoillessasi asiasta toiseen?
Kirjoitin keväällä Ajatuksia maailmasta-blogissa informaatiotulvasta ja sen haitoista. Valtava, jatkuvalla syötöllä vyöryvä usein kielteinen uutistulva ahdistaa ihmisiä.
Kun emme malta keskittyä olennaiseen, siihen itselle tärkeään tietoon ja sen rauhalliseen mutusteluun, menetämme parhaat ajatuksemme. Hyvät ideathan syntyvät usein silloin kun emme tee yhtään mitään. Itse saan parhaat ideani usein puoliunessa sängyllä loikoillessani. Jotkut seuraavat informaation päivittymistä nykyään jopa sängyssä, vessasta puhumattakaan. Montakohan ajatusta on jäänyt syntymättä raivoisan tietotulvassa kahlaamisen vuoksi?
Stanfordin yliopiston tuore tutkimus osoitti sosiologien aiemmat epäilyt todeksi. Ihminen ei kykene tietoisesti ajattelemaan kuin yhtä asiaa kerrallaan. Jotkut tutkijat olivat kuitenkin epäilleet, että multitaskaajilla olisi taito prosessoida tietoa muita tehokkaammin. Tämä epäily osoittautui nyt julkaistussa tutkimuksessa vääräksi.
Tutkimuksen mukaan informaatiotulvassa asiasta toiseen poukkoilu, eli multitaskaus, johtaa:
- keskittymiskyvyn heikkenemiseen. Multitaskaajat eivät kykene keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Heille on syntynyt tapa vaihtaa tehtävää lennossa pienimmästäkin ärsykkeestä. Tunne siitä, että on aina tekemässä väärää asiaa on tyypillistä keskittymiskykynsä menettäneille. Sen sijaan, että keskityt tämänhetkiseen tehtävään mietit mitä muuta juuri nyt pitäisi tehdä.
- huonoon muistiin. Sen lisäksi, että poukkoilemme asiasta toiseen keskittymättä mihinkään, emme edes muista missä poukkoilimme. Usean asian tekeminen yhtä aikaa heikentää kykyä jäsentää tietoa. Mitä useampaa asiaa yritämme tehdä sitä vähemmän muistamme tekemästämme.
- kyvyttömyyteen erottaa olennainen. Se vähä mitä multitaskaaja tekemisistään muistaa on todennäköisesti epäolennaista tietoa. Multitaskajille on muodostunut tapa kiinnittää kaikkeen informaatioon huomiota jolloin he eivät kykene keskittymään olennaiseen.
Multitaskaus johtaa sekavuuteen. Kaikki tuntuu olevan tärkeää ja koko ajan on kiire. Työpäivän päätyttyä on aivan puhki mutta ei osaa sanoa mitä päivän aikana teki. Työt kasautuvat, eikä kiire tunnu laantuvan koskaan. Työhyvintointi häviää.
Multitaskaus on valinta kysymys. Voit valita toisin. Voit multitaskata ja sählätä jolloin heikennät hyvinvointiasi, muistiasi, keskittymiskykyäsi, asioiden hahmottamiskykyäsi ja lisäät ahdistusta, tai voit tehdä vähemmän ja olla tehokkaampi, saada lisää vapaa-aikaa, aikaa ajatella, parantaa hyvinvointiasi, saavuttaa onnea tuovan flown huuman ja ylläpitää mielenrauhaa. Sinun täytyy vain päättää mikä on tärkeää ja milloin kukin tärkeä asia tehdään.
Lue kuinka minä vältän työuupumuksen: Kymmenen vinkkiä työajanhallintaan ja kiireettömään onneen

