Multitasking – mitä enemmän teet sitä vähemmän saat aikaan

“Kahden asian samanaikainen tekeminen on olla tekemättä kumpaakaan.“ – Publius Syrus

Multitasking, usean asian samanaikainen tekeminen, heikentää keskittymiskykyä ja työtehokkuutta. Tekemällä vähemmän saavuttaa enemmän. Multitaskaajat heikentävät keskittymiskykyään mikä saattaa johtaa työuupumukseen.

Havahdutko koskaan siihen, että teet tietokoneella jotain aivan muuta kuin mitä sinun piti tehdä? Olit kirjoittamassa asiakkaalle sähköpostia mutta havahdut selaamasta RSS-tilauksiasi samalla kun vilkuilet mitä kaikkea selaimen välilehdiltä löytyy, kuuntelet youtube-videota ja vilkuilet Facebookkia – ja Twitteriä. Muistatko havahduttuasi mitä sinun piti tehdä tai edes mitä teit poukkoillessasi asiasta toiseen?

Kirjoitin keväällä Ajatuksia maailmasta-blogissa informaatiotulvasta ja sen haitoista. Valtava, jatkuvalla syötöllä vyöryvä usein kielteinen uutistulva ahdistaa ihmisiä.

Kun emme malta keskittyä olennaiseen, siihen itselle tärkeään tietoon ja sen rauhalliseen mutusteluun, menetämme parhaat ajatuksemme. Hyvät ideathan syntyvät usein silloin kun emme tee yhtään mitään. Itse saan parhaat ideani usein puoliunessa sängyllä loikoillessani. Jotkut seuraavat informaation päivittymistä nykyään jopa sängyssä, vessasta puhumattakaan. Montakohan ajatusta on jäänyt syntymättä raivoisan tietotulvassa kahlaamisen vuoksi?

Stanfordin yliopiston tuore tutkimus osoitti sosiologien aiemmat epäilyt todeksi. Ihminen ei kykene tietoisesti ajattelemaan kuin yhtä asiaa kerrallaan. Jotkut tutkijat olivat kuitenkin epäilleet, että multitaskaajilla olisi taito prosessoida tietoa muita tehokkaammin. Tämä epäily osoittautui nyt julkaistussa tutkimuksessa vääräksi.

Tutkimuksen mukaan informaatiotulvassa asiasta toiseen poukkoilu, eli multitaskaus, johtaa:

• keskittymiskyvyn heikkenemiseen. Multitaskaajat eivät kykene keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Heille on syntynyt tapa vaihtaa tehtävää lennossa pienimmästäkin ärsykkeestä. Tunne siitä, että on aina tekemässä väärää asiaa on tyypillistä keskittymiskykynsä menettäneille. Sen sijaan, että keskityt tämänhetkiseen tehtävään mietit mitä muuta juuri nyt pitäisi tehdä.
• huonoon muistiin. Sen lisäksi, että poukkoilemme asiasta toiseen keskittymättä mihinkään, emme edes muista missä poukkoilimme. Usean asian tekeminen yhtä aikaa heikentää kykyä jäsentää tietoa. Mitä useampaa asiaa yritämme tehdä sitä vähemmän muistamme tekemästämme.
• kyvyttömyyteen erottaa olennainen. Se vähä mitä multitaskaaja tekemisistään muistaa on todennäköisesti epäolennaista tietoa. Multitaskajille on muodostunut tapa kiinnittää kaikkeen informaatioon huomiota jolloin he eivät kykene keskittymään olennaiseen.

Multitaskaus johtaa sekavuuteen. Kaikki tuntuu olevan tärkeää ja koko ajan on kiire. Työpäivän päätyttyä on aivan puhki mutta ei osaa sanoa mitä päivän aikana teki. Työt kasautuvat, eikä kiire tunnu laantuvan koskaan. Työhyvintointi häviää.

Multitaskaus on valinta kysymys. Voit valita toisin. Voit multitaskata ja sählätä jolloin heikennät hyvinvointiasi, muistiasi, keskittymiskykyäsi, asioiden hahmottamiskykyäsi ja lisäät ahdistusta, tai voit tehdä vähemmän ja olla tehokkaampi, saada lisää vapaa-aikaa, aikaa ajatella, parantaa hyvinvointiasi, saavuttaa onnea tuovan flown huuman ja ylläpitää mielenrauhaa. Sinun täytyy vain päättää mikä on tärkeää ja milloin kukin tärkeä asia tehdään.

Lue kuinka minä vältän työuupumuksen: Kymmenen vinkkiä työajanhallintaan ja kiireettömään onneen

Mitä Monty Python voi opettaa positiivisesta ajattelusta

“Se mitä olemme tänään perustuu eilisen ajatuksille ja nykyhetken ajatukset rakentavat tulevaisuutemme. Elämä on mielemme tuotos.” – Buddha

Suhtautumisemme asioihin riippuu perintötekijöistä ja siitä haluammeko nähdä asiat positiivisina vai kielteisinä. Perintötekijöillemme emme voi onneksi mitään mutta voimme päättää nähdä asiat positiivisemmassa valossa. Se vaatii harjoittelua tai jatkuvaa mielialalääkkeiden syömistä. Suosittelen ensimmäistä.

Miksi jotkut näkevät lasinsa puoli täytenä?

Emme voi vaikuttaa siihen synnymmekö vasenaivoisiksi ja varovaisiksi vai oikea-aivoisiksi ja uteliaiksi. Oikea-aivoisten on todettu suhtautuvan uusiin asioihin vasenaivoisia positiivisemmin ja olevan vähemmän alttiita masennukselle. Perimä määrää tällä tavoin keskimääräisen onnellisuuden tasomme, eli sen näemmekö asiat keskimäärin hyvinä vai huonoina.

Varovaisuus ja pieni ennakkoluulo uusia asioita kohtaan ovat evoluution aikana kehittyneitä hyödyllisiä luonteenpiirteitä. Ihmisen kehittyessä varovaisemmat ihmiset säilyivät hengissä, tyhmän rohkeiden loukkaantuessa pois päiviltä. Liika ennakkoluulo ja varovaisuus estävät kuitenkin näkemästä asioiden hyviä puolia.

Elämme tiedostamatta

Aivojemme limbinen järjestelmä, joka vastaa alkukantaisista vaistoistamme, ja aivojen etulohko, joka arvioi onko asia miellyttävä vai vastemielinen, tekevät päätöksiä tietämättämme ja salaman nopeasti. Nämä päätökset perustuvat elämän aikana asiasta kertyneisiin ennakko-odotuksiin ja -luuloihin, tai vain satunnaiseen hetkeä aiemmin saatuun ärsykkeeseen, kuten mainokseen.

Tietoisuuden tehtäväksi jää keksiä jokin vähänkään järkevä syy mielipiteellemme tai ratkoa tilanteet, joissa pidämme useasta vaihtoehdosta yhtä paljon. Tämä tiedostamaton päätöksen teko on se “heikko liha”, joka ei näe hetken huumaa pidemmälle, ja joka saattaa toimia pitkän ajan hyvinvointiamme vastaan. Kun sisäinen elukkamme on tehnyt tällaisen salamannopean päätöksen, meillä on tapana pysyä tässä kannassamme järkähtämättä. Tämän vuoksi ensivaikutelma on niin tärkeä.

Myös tunteemme vaikuttavat päätöksentekoon. Surullisena kaikki tuntuu olevan huonosti, ja pelokkaana emme uskalla kokeilla uusia asioita. Mikäli olemme vihaisia jollekin meidän on vaikea nähdä asiassa hyviä puolia. Yritäpä nimetä yksi inhokkipuolueesi tekemä hyvä päätös. Minäkään en keksi yhtään.

Päätös opettaa mieli myönteisemmäksi

Elämä on sellainen kuin millaisena sen ajattelemme, totesi Boethius kun hän oli menettänyt maineensa ja rikkautensa, mutta löytänyt rauhan ja onnen. Meillä on mahdollisuus ajatella asioista myönteisesti tai negatiivisesti.

Emme voi kuitenkaan muuttua kadun aurinkoisen puolen kävelijöiksi pelkän päätöksen voimalla, sillä asioihin suhtautumisemmehan riippuu tiedostamattomasta päätöksenteosta. Meissä olevasta apinasta, joka ei tottele sanallisia käskyjä nähdä asiat myönteisinä.

Tiedostamatonta ei voi käskeä, mutta sen voi opettaa näkemään kielteistä useammin ne Monthy Pythoninkin peräänkuuluttamat  elämän hyvät puolet.

Kolme tietä mielenrauhaan ja myönteisyyteen

Voimme opettaa mielemme valitsemaan myönteiset ajatukset kielteisten sijaan meditoimalla. Myös kognitiivisen terapian ja mielialalääkkeiden on todettua auttavan. Jälkimmäisten heikkoutena on hinta, ja lääkkeetkin toimivat vain niin kauan kuin niitä käytetään. Ammattipsykologi osaa neuvoa milloin terapia ja mielialalääkkeet ovat oikeita vaihtoehtoja.

Meditaatio ehkäisee masennusta ja vähentää pelokkaita ja kielteisiä ajatuksia. Meditaation lisähyötyihin kuuluu ahdistuksen väheneminen, rentoutuminen ja tyytyväisyyden lisääntyminen. Meditaation on todettu parantavan myös itsetuntoa, myötätuntoa, nykyhetken havainnointia ja luottamusta sekä parantavan muistia. Meditaatio on ilmaista, vie vähän aikaa ja sitä on helppo harrastaa.

Tiedän, meditaatio kuulostaa vieraalta suomalaisen korvaan. Eihän kukaan kykene istumaan sellaisessa lootusasennossa, ja mitä se ihmeellinen mantran toistelukin on. Juuri näin alitajuntamme tuomitsee uuden asian kielteiseksi ennenkuin tiedämme asiasta mitään. Alitajuntamme ennakkoluulot saattavat estää mahdollisuuden parantaa omaa hyvinvointiamme ellemme pidä varaamme.

Meditaatiossa ei ole kyse sen kummemasta kuin rauhassa istumisesta ja hengityksen seuraamisesta. Istuminen ei kuullosta niin pelottavalta eihän?

Kirjoitan lähipäivinä omista meditaatiokokemuksistani ja siitä kuinka helppoa tämän vaikean taidon opettelu on.

« Edellinen sivu