Joulusiivous mahdollistaa onnellisuuden

“Jos et tiedä mitä haluat,” ovimies sanoi, “omistat lopulta paljon sellaista mitä et halua.”  – Chuck Palahniuk, Fight Club

Elämän edetessä ja perheen kasvaessa koti täyttyy tavarasta. Kotiin tuodaan aina vain uusia löytöjä, ihastuksen kohteita ja välttämättömiä vempaimia. Kaappeja täytyy ostaa lisää ja tavaransäilytysratkaisut paisuvat kokonaisiksi huoneiksi. Tavaraa varten täytyy ostaa lopulta suurempi asunto.

Yhä kasvava tavaramäärä ja sen säilyttämiseen tarvittava asuntolaina takaavat, että elämässä täytyy keskittyä vain töihin ja, että vapaa-ajan lisääminen jää vain haaveeksi.

Mitä jos asian tekisi toisin?

Kotia ja päivää voi verrata toisiinsa. Kumpikin ovat kuin rajattu tila johon voi asetella tietyn määrän isoja ja pieniä asioita, päiviin tehtäviä ja töitä, kotiin tavaroita. Jos ahdamme päivämme liian täyteen tekemistä, elämä on kurjaa ja stressaavaa. Samoin liika tavara ahdistaa. Lepääminen on vaikeaa.

Tavaraa pursuavat hyllyt ja kaapit tekevät kodin hälyiseksi ja rauhattomaksi. Iltaisin pitäisi siivota ja järjestellä tavaroita. Lepäämisestä tulee huono omatunto. Aikaa kuluu kohtuuttomasti kaiken etsimiseen ja tavara määrän kaitsemiseen takaisin kaappien kätköihin.

Kirjoitin Työn hyväksikäyttö-kirjassa siitä kuinka tärkeää on tunnistaa elämässään itselle tärkeät asiat ja vähentää muiden asioiden tekemistä. Kiire vähenee kun keskityt sinulle tärkeisiin asioihin ja ehdit nauttia hyvästä elämästä. Samoin tavaran kanssa, elämä helpottuu ja rauhoittuu, kun osaamme tunnistaa tarpeellisen tavaran ja hankkiutua eroon turhasta sälästä ja roinasta.

Stressiä aiheuttava joulusiivous kannattaa tänä jouluna nähdä mahdollisuutena parantaa hyvinvointiaan. Sen sijaan, että siivoat tavarasi kaappeihin ja kellarikomeron piiloihin, hankkiudu eroon tarpeettomasta tavarasta.

Älä tunge tavaraa kappeihin, vaan ota kaikki kaapeista ulos. Tee kolme kasaa: kierrätykseen menevä, takaisin kaappiin laitettava oikeasti tarpeellinen tavara ja roskikseen joutava romu.

Tavarasta luopuminen on yhtä vaikeaa kuin rahasta luopuminen. Olemme oppineet mittaamaan menestyksemme tavaransäilytykseen tarvittavan kodin koolla. Suuri koti ja tavaramäärä kahlitsevat velkaan, työhön, siivoamiseen ja stressiin. Minulle menestys on jotain aivan muuta.

Aion tänä vuonna siivota perheemme taas lähemmäksi minimalistin onnelaa. Tee sinäkin joulusiivouksesta merkityksellinen ja sano tavara-ahdistukselle hyvästi.

Miksi liiallinen vauraus tekee meistä onnettomia, eli miksi Jari on väärässä?

Miksi minulla on levoton olo siitä, että olen tekemässä väärää asiaa väärään aikaan? Nytkin voisin tehdä jotain muuta tämän postauksen kirjoittamisen sijaan. Tunne on meille monelle tuttu ja johtaa helposti multitaskaukseen. Barry Schwartz kertoo erinomaisessa TED-esityksessään miksi valinnanmahdollisuuksien runsaus saa meidät onnettomiksi.

Miksi on parempi että kaupassa olisi kolmet farkkumallit kymmenien erilaisten vaihtoehtojen sijaan? Entä milloin olit viimeksi todella tyytyväinen, johonkin eri vaihtoehdoista valitsemaasi ostokseen, esimerkiksi kameraan tai kännykkään? Barryn mukaan materialistisesti vauras yhteiskuntamme tekee meistä onnettomia.

Barry haastaa esityksessään nykyisen länsimaisen ajatusmallin, jossa valinnanvapaus nähdään keinona maksimoida hyvinvointi. Ihmisillä tulee olla oikeus valita. Valinnanvapaus pyritään varmistamaan lisäämällä vaihtoehtojen määrää.

Valinnanmahdollisuuksien runsaus ahdistaa ja saa ihmiset onnettomiksi neljällä tavalla:

1. Vaihtoehtojen runsaus ei vapauta vaan halvaannuttaa – ihmiset eivät halua valita ja tehdä vaikeita päätöksiä
2. Tehdyt valinnat eivät tunnu oikeilta, eikä niihin olla tyytyväisiä – olisiko se viides vaihtoehto ollut sittenkin  parempi?
3. Kun vaihtoehtoja on liian runsaasti, ennakko-odotuksemme muuttuvat epärealistisiksi – odotamme että valintamme on täydellinen
4. Kun valintamme ei ole täydellinen, mitä se hyvin harvoin on koska kuvittelemme jonkin toisen vaihtoehdon olleen kumminkin parempi, syytämme huonosta valinnasta itseämme

Sarasvuo uskoo, että vaurautta tulisi yhä lisätä onnellisuuden saavuttamiseksi. Jari on väärässä. Vaurauden tuomat valinnanmahdollisuudet vahingoittavat meitä. Schwartzin mukaan länsimaiden liiallinen materialistinen  runsaus on merkittävä syy ihmisten masennukseen ja onnettomuuteen.

Talouskasvun kumartamisen sijaan, Barry kehottaa jakamaan vaurautta pareto-parannuksen mukaisesti  kulutusyhteiskunnilta köyhemmille valtioille. Äärimmäisessä köyhyydessä elävät kärsivät valinnanmahdollisuuksien puutteesta ja me niiden liiasta runsaudesta. Jakamalla vaurautta kaikki olisivat onnellisempia.

Vaikka suurin osa suomalaisista ei usko rahan tuovan onnea, kavahdamme tällaista rahasta luopumista. Olemme oppineet, että raha ja valinnanmahdollisuuksia luova materialistinen vauraus luovat onnellisuutta ja hyvinvointia. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että olemme liian vauraita onnellisiksi, eikä talouskasvu ole enään pitkään aikaan lisännyt hyvinvointiamme.

Barryn argumentit puhuvat vahvasti elämän yksinkertaistamisen puolesta. Tulojen vähentäminen on tehokas keino yksinkertaistaa elämäänsä. Vaihtoehtojen karsiminen ei ole ainoa syy miksi työajan lyhentäminen lisää onnellisuutta.

Hienoa, että maltoit lukea postauksen loppuun ja katsoit ehkä videonkin. Pelkään, että useimmat tällä sivulla vierailevat eivät kykene vastustamaan valinnanmahdollisuuksien kiusausta vaan poukkaavat muutaman sekunnin kuluttua tänne saapumisestaan eteenpäin. Jossain netissä saattaa olla jotain parempaa. Barry Schwartzin kirja The Paradox of Choice: Why More is Less on täällä.

Infoähky kuriin- vaihda stressi ymmärrykseen

“Ikkuna maailmaan voidaan peittää sanomalehdellä.” – Stanislaw Lec

Uutisia on aivan liikaa. Siltä minusta tuntui viime joulukuussa kun tuijotin syötteenlukijaani. 1000+ lukematonta uutista. Lopetin uutissyötteiden tilaamisen. Uutisten seuraaminen on keino täyttää rauhalliset hetkemme hektisillä huonoilla uutisilla. Ilman uutisia päivämme ovat rauhallisempia ja iloisempia.

Päiväsi lähtee väärille raiteille jo heti aamusta ja uutispommitus jatkuu koko hereilläoloajan. Kaupassa ja kahvilassa lööpit huutavat onnettomuuksia. Odotushuoneen ja pizzerian rauhan rikkoo nurkassa jauhava tv. Kännykkä surisee puolen tunnin välein merkiksi uudesta sähköpostilastista. Illalla netissä selataan satoja uutisotsikoita ja pompitaan tv-uutisten välillä.

Teen asiat nykyään toisin. Päiväni käynnistyivät ennen ilmaisjakelulehdillä. Olin tuskin herännyt kun aloin syöttää ajatuksiini uutisia onnettomuuksista ja tragedioista. Nykyään aloitan päiväni nauttimalla työmatkalla kirjoista ja junan ikkunoista vilisevistä maisemista. Työmatkat ovat myös erinomaisia tilaisuuksia tarkkailla ihmisiä. Ihmisten tarkkailu dandyen tapaan on tyylikästä, metron lattialla pyörivien ilmaisjakelulehtien selailu on brutaalia.

Informaation määrä ahdistaa ja stressaa. Tuntuu kuin et tietäisi enään mistään mitään. Tunne tietämättömyydestä ajaa haalimaan yhä enemmän informaatiota. Tarkastamaan sähköpostia, selaamaan nettiä, lukemaan uusia Twitterviestejä. Emme osaa erottaa tärkeää informaatiota turhasta silpusta. Kaikki aika tuntuu menevän tiedonkeräämiseen sen jäsentelyn sijaan. Emme uskalla hidastaa vauhtia, puntaroida ja pohtia tietoa. Kärsimme infoähkystä.

Infoähkyn lääkkeeksi käy informaatiomäärän vähentäminen. Vähentämällä informaatiota saatamme lisätä tietoa. Uutisvirran hidastumisen tuoma rauhallisuus antaa mahdollisuuden ajatella.

Olen onnistunut parantamaan omaa elämääni välttelemällä uutisia. En tilaa uutissyötteitä, en lue sanomalehtiä, enkä katso tv-uutisia kuin satunnaisesti ja puolivahingossa. Tärkeät uutiset suodattuvat minulle ystävieni kautta tai sosiaalisesta mediasta blogien ja mikroblogien läpi.

Sunnuntain Hesari on ainoa tietoisesti kuluttamani perinteinen uutismedia. Sunnuntaihesarikin on enemmän syy istua aamiaispöydässä kauemmin, kuin uutislehti, aamukahvin mauste. Uutispommituksen lisäksi olen vähentänyt sähköpostiin tuhraamaani aikaa. Työpäivät ovat nykyään yhä useammin rauhallisia ja hallittuja. Suosittelen.

Elämämme on sellainen kuin ajattelemme sen olevan. Suurin osa uutisista on huonoja. Täyttämällä päivämme ja elämämme kielteisillä uutisilla elämämme muuttuu kielteiseksi. Uutisten ja elämämme ero on valtava. En löydä omasta elämästäni ryöstöjä, tulvia, murhia tai lahjontaa, en millään. Nämä ikävyydet ilmaantuvat ajatuksiin uutisten kautta.

Lopeta uutisten seuraaminen, mitään niin tärkeää ei tapahdu.

Lue myös: Multitasking – mitä enemmän teet sitä vähemmän saat aikaan

Lisää aiheesta:
Kirjoitin keväällä Sosiaalinen media ja ahdistava informaatiotulva
Jyrki Kasvi Infopaastosta lääke infoähkyyn

Seuraava sivu »