Tavarasta luopuminen vapauttaa
Sampsa kirjoitti, 18/04/2010
Seuraa Twitterissä
Kuva cc Brother O'Mara
Lasi ei ole puolityhjä eikä puolitäysi vaan kaksi kertaa niin suuri kuin sen tarvitsisi olla. – Tuntematon
Moni haaveilee vähemmästä työnteosta ja tarpeesta siivota. Oman kodin toivoisi olevan tyylikäs. Sellainen jossa ei ole tavaraa pursuavia kaappeja ja tilpehöörin peittämiä hyllyjä ja pöytiä. Tavaramäärän rajaaminen on askel kohti näitä unelmia.
Minulle tavaramäärän rajaaminen on välitavoite velattomuuteen. Velattomuus on eräs keskeisistä elämäntavoitteistani. Haluan elää minulle kuuluvissa rajoissa, rajoittamatta omalla elämälläni muiden mahdollisuuksia elää.
Olen kevään aikana hivuttanut itseäni viikonloppusiivousten yhteydessä kohti 100 tavaran rajoja. 100 Things Challenge on saanut Yhdysvalloissa huomiota uudenlaisena avauksena kulutuskulttuurin taltuttamiseen.
Olen saavuttanut välitavoitteeni. Omistan tällä hetkellä 100 tavaraa, joista vielä seitsemän odottaa kierrätystä. Olen vapauttanut 35 prosenttia tavaroistani niitä enemmän tarvitseville.
Kuten aina tavoitteita saavutellessa, matka oli päämäärää kiehtovampi. Tutustuin tavaramäärää karsiessani itseeni. Jouduin pohtimaan suhdettani omistamiseen, turvallisuuden tunteeseen ja sosiaaliseen paineeseen aivan eri tavalla kuin mitä teemme tavaraa ostaessa. Minulla on hyvä syy omistaa jokainen esineeni. Tunnen nyt jokaisen tavarani. Tunne on voimaannuttava. Koti on hallinnassani, kontrollissa.
Elämäntavoitteet selkeyttävät elämää ja toimintaa, tavaramäärän rajaaminen oleelliseen taas vapauttaa toimimaan. Rajaamalla tavaramäärää vähennät kulujasi ja lisäät näin mahdollisuuksiasi vähentää työn tekoa. Tavaramäärän rajaaminen oleelliseen auttaa meitä myös harkitsemaan kulutustamme. Impulssikuluttaminen loppuu. Jos nyt ostan uuden polkupyörän tai nämä kengät, niin mistä jo omistamastani tavarasta olen valmis luopumaan? Säästämme rahaa ja pidämme kotimme kauniina.
Tavaramäärääsi kohtuullistamalla teet itsestäsi vastustuskykyisen mainoksia ja kulutukseen ohjaavaa sosiaalista painetta vastaan. Olet vapaa päättämään itse siitä mitä juuri sinä tarvitset.
Mitkä ovat sinulle oleellisimmat, tärkeimmät ja rakkaimmat tavarat? Oman elämänsä vaurautta ja laatua voi ryhtyä nostamaan pohtimalla vastausta.
Kun tietää mitä tarvitsee, voi pyyhkiä sekavan, epämääräisen tavarapaljouden pois ja vastaanottaa tilalle selkeyttä, keveyttä ja suurempaa ajankäytön vapautta.
Lisää kirjoituksia tavarasta
100 things challenge – minimalismin tavarahaaste
Sampsa kirjoitti, 25/01/2010
Seuraa Twitterissä
Kuva cc Karen Eliot
Massakulutusyhteiskunnan omistusmuoto on riippuvuus. – Christopher Lasch
Sadan tavaran haaste, 100 Things Challenge, on Dave Brunon kehittämä keino jallittaa kulutuskulttuuri. Haasteessa nostetaan hyvinvointia karsimalla tavaran määrä kattamaan vain tarpeellinen. Päätin ottaa hyvinvointihaasteen vastaan.
Opiskeluaikoina kävin muutamalla pidemmällä reppumatkalla Afrikassa ja Aasiassa. Reissaamisen hienoimpia elementtejä oli liikkumisenvapaus. Kaikki tarvittava kulki kepeästi selässä. Muistan kuinka koin Suomeen palatessani lievää häpeää tajutessani omistavani laatikollisen haarukoita ja veitsiä. Kuka tarvitsee laatikollista haarukoita olinhan juuri elänyt kuusi viikkoa yhdellä lusikalla!
Liiallinen tavaramäärä sitoo meidät kuluttavaan elämään.
- Liikkumisemme rajoittuu, kun omaisuuden siirtelyyn tarvitaan kuorma-autoa.
- Tavara sitoo meidät myös kuluttajiksi, jotka juoksevat hedonistisessa oravanpyörässä aina uuden tavarahalun perässä.
- Tavaran himo sitoo meidät 40 tunnin työviikkoihin pitkien viikonloppujen sijaan.
- Ylellisyystavarat, joiden avulla vertaamme itseämme toisiin tekevät meistä onnettomia ja tyytymättömiä.
- Liika tavarapaljous aiheuttaa ahdistusta ja masennusta.
- Tavara tekee meistä avuttomia, sillä kulutusyhteiskunnassa ei tarvitse osata tehdä itse juuri mitään.
- Tavaramäärän kasvu pakottaa ottamaan lisää asuntolainaa.
- Laina sitoo työhön.
- Tavara kerää pölyä ja hankaloittaa siivousta.
Sadan tavaran haasteen tavoitteena on vapautua tavaran aiheuttamasta tyytymättömyydestä. Vapautua liiasta roinasta ja päästä eroon turhasta tavarasta. Haasteen aikana henkilökohtaiset tavarat karsitaan 100 tärkeimpään. Loput tavarat laitetaan kiertoon.
Henkilökohtainen tavara on esine, joka ei ole yhteiskäytössä. Haasteessa on yhteisten tavaroiden sallimisen lisäksi muutakin joustavuutta. Rakkaasta vinyylikokoelmasta tai kirjoista ei tarvitse luopua, vaan ne voi laskea yhtenä kokoelmana. Tämä ei kuitenkaan säästä pieneltä syyllisyyden tunteelta, jota tavarankerääjä tuntee hamstrauksestaan. Myös alusvaatteet voidaan laskea yhtenä vaatteena.
Ennen inventaarion aloittamista olin vakuuttunut, että minulla ei edes ole sataa tavaraa. Olin väärässä. Sunnuntaisiivous sujui kuin huomaamatta nuohotessani laatikostot, hyllyt ja kaapit tavaroitani etsien. Laskin 128 tavaraa. Kellarin rojut saivat toistaiseksi jäädä odottamaan vuoroaan. Tässä poiminta tavaralistaltani:
- kovalevy
- huivi
- meditaatiotyyny
- lompakko
- mustekynä
- lyijykynä
- kirjat
- hymypoikapatsas (tietenkin
) - olkalaukku
- kolikkopussi
- kirjepaperi
- kirjekuoret
- muistikirja
- kamera
Harjoituksen aikana tulee pohdittua suhdettaan omistamiseen, kuluttamiseen ja siihen, mikä on tarpeeksi. Aloin listan valmistuttua etsimään turhia tavaroita. Miksi ihmeessä minulla on 11 kauluspaitaa? Löysin listalta vaivattomasti 25 liiallista tavaraa.
Kirppispussi täyttyi mukavasti jo tavaroita laskiessa, tavaraa päätyi loppukarsinnan tuloksena myös Huuto.nettiin. Kunhan joku huutaa nuo liialliset tavarani niin olen hieman lähempänä 100 tavarantasoa.
Aiempaa stuffia tavarasta:
