Alustus kehityspäiville – Mielekäs työ osaksi toimistoarkea
Sampsa kirjoitti, 29/09/2010
Seuraa Twitterissä
“Lievää tai vakavaa työuupumusta potee Suomessa jo joka neljäs…” – YLE
“Melkein kaksi kolmesta palkansaajasta (63 %) kokee liiallista kuormitusta elämässään.”- Työministeriö
“Liian suuri ja liian vähäinen kuormitus merkitsee yleensä vähäistä työnteon mielekkyyttä . Liian suuri kuormitus on yleinen ongelma, mutta liian vähäinen kuormitus on ongelma kahdelle työssäkäyvälle ihmiselle sadasta.” – TEM
Sopiva stressi kannustaa eteenpäin. Jatkuva stressi aiheuttaa ongelmia kaikille ja voi johtaa työuupumukseen. Pitkäaikaisesta stressistä ja uupumuksesta kärsivät työntekijä, työntekijän läheiset ja työnantaja.
Työn mielekkyys on todettu suomalaisten työpaikkojen erityishaasteeksi. Mielekkyyttä kyetään nostamaan mahdollistamalla työolosuhteet, jossa työntekijät saavat kokea sopivia haasteita työskennellessään itsenäisesti omia vahvuuksiaan käyttäen kohti selkeitä tavoitteita.
Työhyvinvoinninkehittämiskonsulttien puheet jäävät usein työntekijän kannalta viihdyttäviksi esityksiksi joissa viljellään hattarajargonia. Esitysten ainoa konkreettinen hyöty on se hupi joka irtoaa arvioitaessa kulloisenkin konsultin esiintymistaitoja. Lähestyn itse työn mielekkyyden ja merkityksen parantamista työntekijän näkökulmasta. Kuinka hattarajargon taipuu todelliseksi työhyvinvoinniksi ja osaksi toimistoarkea.
Innostava työni ja kaksi pientä lasta saivat minut kehittämään omia työtapojani haastavissa asiantuntijatehtävissä. Kahden vuoden itseopiskelun ja käytännön kokeilun tuloksena voin todeta jaksavani paremmin, voivani keskittyä paremmin ja, että työni laatu on parantunut ja minulla on energiaa elämään työn ulkopuolellakin.
Tulen mielelläni pitämään kokemuksistani ja käytännön neuvoistani esityksen. Ota yhteyttä.


Asiassa on vain yksi ongelma. On paljon töitä, jotka eivät ole mielekkäitä tai kiinnostavia, mutta silti tuikitärkeitä tehdä. Ikävä kyllä tässä maailmassa ei meille kaikille riitä niitä “kivoja” töitä.
Jonkun on aina työkseen tyhjennettävä roskalaatikoita päivästä toiseen, toisen imettävä jätekaivot haja-asutusalueilla jne.
Heille haaste on paljon suurempi. Miten he voisivat pyrkiä samaan?
Herra ktr,
olen samaa mieltä. Yritin nostaa tätä esiin myös Enbusken downshifting-keskustelussa.
Työskentelin itse viisi vuotta lihatiskillä ja voin yhä sanoa, että koin työn mielekkääksi ja hyväksi työksi. Ymmärsin mahdollisuuteni ja osani ohjata ihmisiä parempiin ruokaelämyksiin. Melko suureellisesti sanottu lihatiskin jampalta, mutta mielestäni tämä on kuitenkin realistinen kuvaus tuon työn mielekkyydestä ja luonteesta.
Niin tai näin, tiedän (olen tehnyt elämän aikana myös ei mielekkäitä duuneja), että meillä kaikilla ei ole mahdollisuutta valita ja muokata työtämme. Vapaa-aika on mahdollisuus ottaa elämä omaan kontrolliin ja vapauttaa toteuttamaan omia arvoja ja saada elmään merkitystä:
“Kuten Työn hyväksikäyttö -kirjassa pohdin, duunista, joka ei tue luonteenvahvuuksiasi tulisi pyrkiä muokkaamaan onnellisuutta synnyttävä työ, joka vastaa omia vahvuuksia ja joka tuo elämään merkitystä. Työaikaa kannattaa pyrkiä lyhentämään hyvinvoinnin maksimoimiseksi oli kyseessä sitten duuni tai unelmatyö.
Työn muokkaaminen omia vahvuuksia tukevaksi voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta, eikä kaikesta työstä saa revittyä merkitystä elämään vaikka kuinka yrittäisi. Työpaikan vaihtaminen sopivampaan kannattaa mutta voi olla elämäntilanteen vuoksi hankalaa.
Vapaaehtoistyö on hyvä keino kehittää ja elää juuri sinulle sopivaa – sinun hyvää elämääsi, on sinulla sitten unelmatyö tai kurja duuni. Vapaaehtoistyö on täysin sinun muokattavissasi. Voit valita juuri sinun luonteenvahvuuksillesi sopivan ja sinun arvoillesi sopivan vapaaehtoistyön kohteen.” – http://www.vehmasassembly.com/2010/06/19/kamppaile-hyvien-puolella-ja-hyva-elama-on-sinun/