Kuusi keinoa parantaa työhyvinvointia ja tulla onnelliseksi

“Työttömyys heikentää ihmisiä. Vapaa-aika vahvistaa heitä.”  -Mason Cooley

Viime viikolla ymmärsimme, että työ ei ole välttämätöntä onnellisuudelle. Työ on yksi hyvä keino parantaa onnellisuuttamme toimeentulon, sopivien haasteiden ja vaikutusmahdollisuuksien avulla. Tässä postauksessa pohdimme kuinka voimme maksimoida työn myönteiset vaikutukset omalle hyvinvoinnillemme.

1. Saatko käyttää vahvuuksiasi? Meillä jokaisella on henkilökohtaisia vahvuuksia. Joku on utelias, toinen osaa ajatella kriittisesti ja kolmas on synnynnäinen ryhmänjohtaja. Voit testata omat vahvuutesi Pennsylvanian yliopiston Positiivisen psykologian keskuksen test centerissä, josta löytyy 24 persoonallisuusvahvuutta mittaava testi (VIA Survey of Character Strengths). Hakeudu työhön jossa saat käyttää vahvuuksiasi päivittäin. Nautit siitä.

2. Muokkaa työtä vahvuuksiesi mukaiseksi. Ellet voi vaihtaa työtäsi sinulle paremmin sopivaan, pyri muokkaamaan nykyistä työtäsi. Tavoittele työrutiineja joissa  voit käyttää vahvuuksiasi. Jos työsi on rutiininomaista mutta nautit uuden oppimisesta, opettele uusia tapoja tehdä työsi. Jos teet yksilötyötä mutta nautit ryhmätyöstä, ehdota tiimien perustamista.

3. Tiedätkö työsi merkityksen? Piti tiimityöstä tai ei, työn laajempi tarkoitus on tärkeä tietää. Työmme saa merkityksen, kun tiedämme mitä meidän tulee tehdä, tiedämme työmme merkityksen suuremmalle kokonaisuudelle, esimerkiksi tiimille tai yhtiölle, ja kun saamme työskennellä jonkin suuremman hyvän vuoksi.

Merkityksellinen työ on hyvä työ, ja hyvä työ luo päivittäin mahdollisuuksia onnen tunteille. Lääkärin ja opettajan töitä pidetään merkityksellisinä. Myös tavallisempi työ on merkityksellistä jos osaa katsoa sitä uudella tavalla. Kaupankassa on tärkeä linkki ruokaketjussa pellolta ihmisille. Mitä kävisikään jos kassat jäisivät kotiin? Ilman siivoojia ja roskakuskeja yhteiskunta olisi pulassa: sairaalat pysähtyisivät eivätkä lääkärit kykenisi hoitamaan potilaita.

4. Ovatko työtavoitteesi selvillä? Työmme mielekkyys nousee, kun kykenemme hahmottamaan yksittäisten askareiden merkittävyyden kokonaisuudelle. Kirjoitin elämäntavoitteita käsittelevässä postauksessa

“…vuositavoitteet tekevät vuodesta mielekkään kokonaisuuden, joka taas on osa monivuotista työsuunnitelmaa. Juuri tämän takia teemme töissä tavoitteille työsuunnitelman. Suunnittelemalla askeleemme kohti tavoitteita saavutamme ne helpommin, eikä työmme muutu satunnaiseksi harhailuksi. Tavoitteet tekevät työmme myös mielekkääksi kun tiedämme, että tylsätkin toimet ovat tärkeä osa kokonaisuutta.”

5. Ellet kykene muokkaamaan työtäsi tyydyttävämmäksi, harkitse työajan lyhentämistä. Jos työsi ei ole edellisten harjoitusten jälkeenkään kuin keino ansaita rahaa, ei töitä kannata tehdä enempää kuin minkä perustarpeiden tyydyttäminen vaatii. Rajoita työaikasi alemmalle kulutustasolle. Voit nauttia lisääntyneellä vapaa-ajalla itsesi toteuttamisesta asettamalla itsellesi sopivia haasteita asioissa joiden tekemisestä nautit tympeää työtäsi enemmän. Lisääntynyt vapaa-aika antaa paremmat mahdollisuudet viettää aikaa ystävien ja perheen kanssa. Vahvat sosiaaliset suhteet tekevät sinusta tutkitusti onnellisemman.

6. Jos olet unelmatyössäsi joka luo jatkuvia flow-tunteita ja voit työn avulla tavoitella henkilökohtaisia tavoitteitasi, harkitse työajan lyhentämistä. Älä anna työn haitata muiden elämäntavoitteiden toteuttamista. Työtä, jonka avulla voi ansaita elannon ja luoda elämälle merkitystä, on vaikea sovittaa elämän muihin tavoitteisiin. Työ vie helposti mennessään. Lepo, ystävät ja perhe unohtuvat. Pelkkä unelmatyö ei tee meitä onnelliseksi.

Totesin pari postausta sitten, että on kaksi tapaa tehdä töitä: onnellinen ja väärä.   Hyvä työ on keino saavuttaa elämäntavoitteita. Gandhi totesi, että pyrkiminen toimimaan omien arvojensa mukaan on onni. Eli, onnea on se kun ajattelemme, puhumme ja toimimme koherentisti, yhtenäisesti.

Töitä ei siis kannata tehdä mikäli työnteko ei edistä hyvinvointia. Onnellisuuden ja hyvinvoinnin maksimoimiseksi töitä tulisi tehdä vain sen verran kuin omat elämäntavoitteet vaativat. Tällöin työnteko ei haittaa elämässä tärkeämpien asioiden toteuttamista.